Antti Malisen ja Tuomo Tammisen Leikitäänkö? Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa tarkastelee ensimmäistä kertaa lasten ja nuorten kaverisuhteita ja niiden muutoksia Suomessa pitkällä aikavälillä.
1900-luku mielletään Suomessa sotien ja kriisien mutta myös teollistumisen, kaupungistumisen ja parantuvan hyvinvoinnin vuosisatana. Katveeseen ovat kuitenkin jääneet lapset, jotka elivät tätä maailmaa todeksi kotona ja koulussa, pihoilla ja lähimetsissä, kaveriporukoissa tai yksin.
Osa kirjan kannesta. Kuva: Gaudeamus
Vuoden tiedekirja -palkinnon saanut Antti Malisen ja Tuomo Tammisen Leikitäänkö? avaa haastattelujen ja laajan muistelu- ja tutkimusaineiston pohjalta koskettavasti, millaista oli suomalaislasten elämä eri vuosikymmeninä tilanteissa, joissa aikuiset eivät olleet aktiivisesti läsnä. Teoksessa lapsuudestaan kertovat avoimesti myös monet tunnetut henkilöt, kuten Tarja Halonen, Antti Holma, Gustav Hägglund, Jenny Lehtinen, Timo Parvela ja Kaari Utrio.
Vuoden tiedekirja -palkinto nostaa esille ansiokasta kotimaista kirjallisuutta, joka perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Ensimmäisen kerran vuonna 1989 jaettu tunnustus on yksi merkittävimmistä suomalaisista kirjallisuuspalkinnoista. Palkinnon suuruus on 25 000 euroa, ja Suomen tiedekustantajien liitto rahoittaa sen tekijänoikeusjärjestö Kopioston keräämillä tieteellisten julkaisujen käyttökorvauksilla.
Palkintoraatiin kuuluivat professori Teppo Hujala, dosentti Jukka Jouhki ja professori Terhi-Anna Wilska. Raadin sihteerinä toimi Suomen tiedekustantajien liiton pääsihteeri, professori Pauliina Raento.
Palkintoraadin perustelut
"Leikitäänkö? Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa on mittava ja monipuoliseen lähdeaineistoon pohjautuva esitys lapsuuden ja suomalaisen yhteiskunnan sadan vuoden mittaisesta kehityskaaresta. Kirja tarjoaa samastumispintaa laajalle lukijakunnalle. Olemme kaikki olleet joskus leikkiviä lapsia kavereinemme, iloinemme ja suruinemme.
Erityisen tuoretta teoksessa on suomalaisen yhteiskunnan kehityksen kuvaus lasten ja nuorten näkökulmasta. Viime vuosisadan suomalaisen yhteiskunnan kehitystä on käsitelty monissa aiemmissa teoksissa, mutta lasten ja nuorten näkökulma on jäänyt vähemmälle. Kuitenkin kaupungistuminen, sodat ja pula-ajat, koulutuksen kehitys ja lopulta talouskasvu ja hyvinvointivaltio ovat voimakkaasti muokanneet lapsia ja lapsuutta.
Lapsena olemisen arkea, ongelmia ja iloja käsitellään teoksessa terävän analyyttisesti mutta samalla empaattisesti. Teoksessa käsitellään välillä ikäviäkin asioita, mutta lapsia ei kuitenkaan kuvata ongelmalähtöisesti. Teoksessa ei myöskään tukeuduta liialliseen draamaan. Perustellun optimistinen sävy on kantava rivien välistä näkyvä teema, eikä suotta. Lasten elämä parani ja monipuolistui 1900-luvun aikana huimasti. Tämä tuodaan kirjassa esille havainnollisesti.
Kirja on pitkä, mutta lukija viihtyy sen parissa. Kirjoittajat ovat esitelleet aineistonsa monipuolisesti ja rytmittäneet sen rakenteet taitavasti. Hienossa kuvituksessa on liikettä ja toimintaa. Tutkimusmetodia on kuvattu ilahduttavan avoimesti, ja lähteet on esitelty selkeästi. Lisätietoa kirjassa tarjotaan jopa QR-koodien muodossa. Varttuneemmille lukijoille teoksesta löytyy omasta lapsuudesta muistuttavia nostalgisia kuvauksia ja kuvitusta. Raadin mielestä kirjaa voi pitää kulttuuritekona."
Leikitäänkö? on aiemmmin ollut ehdolla vuoden 2022 Kanava-tietokirjapalkinnon saajaksi.
