Euroopan historian professori, tietokirjailija Laura Kolbe sekä taidehistorian professori emerita, tietokirjailija Riitta Konttinen saivat Suomen tietokirjailijat ry:n jakamat 12 000 euron Warelius-palkinnot perjantaina 17.11.2023.
Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät Warelius-palkinnot jaettiin Laura Kolbelle ja Riitta Konttiselle Suomen tietokirjailijoiden 40-vuotisjuhlassa perjantaina 17. marraskuuta 2023. Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen.
12 000 euron palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Palkinnon jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Timo Tossavainen ja palkintolautakunnan puheenjohtaja Kati Solastie.
Laura Kolbe. Kuva: Helen Korpak
Laura Kolbe (s. 1957) on Euroopan historian professori ja tietokirjailija, joka tunnetaan erityisesti Helsingin historiaa ja sivistyneistön roolia ja elämäntapoja koskevista teoksistaan.
Riitta Konttinen (s. 1946) on taidehistorian professori emerita ja tietokirjailija, joka on tietokirjoissaan keskittynyt erityisesti suomalaisiin 1800-luvun naistaiteilijoihin.
Palkintoperustelut
Laura Kolbe
Filosofian tohtori Laura Kolbe on Helsingin yliopiston Euroopan historian professori. Hänet tunnetaan erityisesti Helsingin historiaa ja sivistyneistön roolia, asemaa ja elämäntapoja koskevista teoksistaan. Nämä teemat tulivat vahvasti esille jo Kolben väitöskirjassa Kulosaari – unelma paremmasta tulevaisuudesta (1988). Laura Kolbe on ollut kantavana voimana useissa Helsingin historiaa käsittelevissä teoksissa.
Kolben tutkimukset Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan historiasta 1944–1990 Sivistyneistön rooli (Otava, 1993) ja Eliitti, traditio, murros (Otava, 1996) nostavat esiin akateemisen koulutuksen ja opiskelun myötä syntyvien verkostojen merkityksen suomalaisten ”luokkaretkellä”. Kolbe on tutkimuksissaan osoittanut, että Suomessa yläluokkaan yltämiseen ei riitä vain vauraus, vaan siihen tarvitaan myös kulttuurista ja sosiaalista pääomaa. Sitä ei saa vain kotoa eikä perittynä, vaan on hankittava myös koulutusta.
Kirjassaan Yläluokka. Olemisen sietämätön vaikeus (Kirjapaja, 2014) Kolbe tunnustaakin reilusti, että on itse ollut etuoikeutettu syntyessään melko varakkaaseen kulttuurisukuun, jossa opillista sivistystä on arvostettu ja tuettu. Uusimmassa kirjassaan Keho. Matkoja ikään, mieleen ja minuuteen (Kirjapaja, 2022) Laura Kolbe avaa uuden näkökulman ihmisen kulttuurihistoriaan. Hän yhdistää rohkealla ja jännittävällä tavalla oman kehollisuutensa yleiskulttuuriseen kehykseen, jonka keskeisenä juonteena on ikuinen kamppailu vanhenemista vastaan.
Laura Kolbe on rohkea ja terävästi kantaa ottava keskustelija ja osallistuja. Suuri yleisö tuntee hänet myös siitä, että hän osaa kirjoittaa selkeästi ja mukaansa tempaavasti.
Riitta Konttinen. Kuva: Laura Malmivaara
Riitta Konttinen
Filosofian tohtori Riitta Konttinen on taidehistorian professori emerita. Hänen mittava uransa on keskittynyt erityisesti suomalaisiin 1800-luvun naistaiteilijoihin. Väitöskirjansa Totuus enemmän kuin kauneus – Naistaiteilija, realismi ja naturalismi 1880-luvulla hän kirjoitti Helsingin yliopiston taidehistorian laitokselle vuonna 1991. Konttinen on toiminut muun muassa Suomen Akatemian akatemiatutkijana, Oulun yliopiston dosenttina ja Helsingin yliopiston professorina.
Riitta Konttisen tuottelias pioneerityö suomalaisten naistaiteilijoiden hyväksi on poikinut pitkän listan tietoteoksia, muun muassa elämäkerrat Eva Cederströmistä (Otava, 1989), Fanny Churbergista (Otava, 1994), Venny Soldan-Brofeldtista (Otava, 1996), Maria Wiikistä (Otava, 2000) ja Helene Schjerfbeckistä (Otava, 2004). Hän on tarkastellut myös modernismin taiteilijapariskuntia teoksissaan Modernistipareja (Otava, 2010) ja Elämänvirrassa: Alvar ja Ragni Cawén (Siltala, 2015).
Useissa teoksissaan Konttinen on tuonut esiin kultakauden taiteilijoiden yhteisöllisyyttä. Vuonna 2019 ilmestyneessä Aino Sibeliuksen elämäkerrassa Konttinen monipuolisti ratkaisevasti kuvaa tästä Tuusulanjärven taiteilijayhteisön vahvasta naisesta. Tuorein teos, Tarinankertoja: Anni Swanin elämä (Siltala, 2022) laajentaa Konttisen repertuaaria kirjailijoiden puolelle tuoden esiin Swanin taidesatujen yhteyden 1890-luvun symbolismiin.
Riitta Konttinen on rohkea ja esikuvallinen nainen, joka on työllään tehnyt suuren palveluksen suomalaiselle taidehistorialle ja naisten osallisuudelle. Tärkeä tutkimustyö on saavuttanut lukijoiden tietoisuuden yleistajuisissa ja vangitsevasti kirjoitetuissa taiteilijaelämäkerroissa.
Warelius-palkinto
Vuodesta 1985 jaettu Warelius-palkinto on nimetty ensimmäisenä varsinaisena suomenkielisenä tietokirjailijana pidetyn Antero Wareliuksen (1821–1904) mukaan. Wareliuksen tuotantoon kuuluvat muun
muassa Enon opetuksia luonnon asioista (1855–1856), Kertomus Tyrvään pitäjästä (1853) ja Saatanto Tuonelaan eli ilmoitteita miten meikäläiset kuolleenkorjaustavat ovat muodostuneet (1861).
Warelius-palkinnon ovat saaneet muun muassa Peter von Bagh, Elina Haavio-Mannila, Auli Hakulinen, Jaakko Hämeen-Anttila, Eila Hämäläinen, Risto Isomäki, Osmo Kontula, Lasse Lehtinen, Merete Mazzarella, Anne-Maria Mikkola, Ilkka Niiniluoto, Juha Siltala, Päiviö Tommila, Kaari Utrio ja Esko Valtaoja.
Palkinnonsaajista päättää Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunta, johon kuuluvat vuonna 2023 puheenjohtajana Kati Solastie sekä jäseninä Seppo Hentilä, Noora Mustajoki, Tuula Uusi-Hallila ja Kari Vaijärvi.
