Elokuvasäätiön tuella — Suomalaista elokuvaa tekemässä 1969–2019 käsittelee puoli vuosisataa suomalaisen elokuva-alan historiaa ja tekemisen kehitystä Suomen elokuvasäätiön näköalapaikalta.
Kuva: SKS
50 vuotta täyttävä Suomen elokuvasäätiö on suomalaisen elokuvan tärkein rahoittaja, elokuvan monimuotoisuutta edistävä mahdollistaja ja taiteenalaa yhdistävä voima. Se on ollut myös kiistelty laitos, politiikan pelinappula, pelättykin portinvartija ja joskus riitaisan kentän ukkosenjohdatin.
"Kirja kertoo taiteenalan kompuroinnista ja kehityksestä, mutta myös olosuhteista. Elokuva-alan ympärillä muuttuivat näinä vuosikymmeninä niin kulttuurielämä ja yhteiskunta kuin vallalla olevat arvotkin", kirjan kirjoittanut toimittaja ja tietokirjailija Kalle Kinnunen kuvailee. "Historiaa selvittäessäni jopa yllätyin, miten kiivaasti elokuvasäätiöstä on keskusteltu julkisuudessa jo silloin, kun sen jakama tukisumma oli vielä hyvin pieni."
Elokuvasäätiön entisten toimitusjohtajien ja työntekijöiden lisäksi kokemuksistaan ja näkemyksistään kertovat kymmenet haastatellut elokuvantekijät Jörn Donnerista ja Aki Kaurismäestä Markus Seliniin ja Selma Vilhuseen. Kirja antaa monipuolisen kuvan elokuvantekemisen olosuhteista eri vuosikymmeninä sekä erityisesti niiden radikaaleistakin muutoksista.
”Elokuvantekijällä on aina jonkinlainen viha-rakkaussuhde rahaa jakavaan instanssiin.” Selma Vilhunen
”Lokaa tuli aina vaan. Kotimainen elokuva oli julkisuudessa kirosana. Sitten lehti kääntyi totaalisesti.” Jussi Mäkelä
”Miesohjaajat olivat sellaisia mylviviä edvinlaineita. Se edellytti naisohjaajille oman käyttäytymiskulttuurin luomista.” Liisa Helminen
”Taiteen rahoittamisen perustehtävän ei ehkä pidäkään muuttua. Aina tulee kuohuntaa ja ristiriitoja.” Riina Hyytiä
”On hyvä ja valtavan suuri kysymys, kenellä on legitimiteetti päättää tukirahoista.” Petri Kemppinen
Elokuvasäätiö järjestää 15.10.2019 juhlaseminaarin Kino Reginassa
