Ateneumin taidemuseossa nähdään 8.10.2019–5.1.2020 kuvataiteilija Olli Lyytikäisen (1949–1987) näyttely. Lyytikäisen syntymästä on vuonna 2019 kulunut 70 vuotta. Lyytikäisen teokset heijastivat jo 1970-luvulla 1980-luvun taiteen henkeä: taiteilija on saanut aikalaisten piirissä lähes myyttistä hohdetta modernina suomalaisena taiteilijanerona. Fokus-sali esittelee jatkossa tiiviitä nostoja Ateneumin kokoelmien taiteilijoista tai teemoista.
Kontrapunkti (1977). Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen
Näyttelyssä nähdään akvarelleja ja piirustuksia vuosilta 1969–1982
Olli Lyytikäinen (s. 1949 Heinävedellä) nousi 1970-luvulla julkisuuteen Elonkorjaajat-ryhmän jäsenenä. Hän sopi hyvin vapauttaan vaalivien taiteilijoiden ryhmään, johon kuuluivat muun muassa Antero Kare, Philip von Knorring, Jan Olof Mallander, Ilkka Juhani Takalo-Eskola ja Stuart Wrede. Lyytikäisellä ei ollut kuvataiteilijan koulutusta, mutta siitä huolimatta hän oli taiteilijana kuin valmis alusta lähtien. Sekä korkea- että populaarikulttuuri olivat hänelle visuaalista materiaalia, jota hän sovelsi suvereenisti tyylitellen omaan tekemiseensä. Lyytikäiselle taiteen tekeminen oli oman identiteetin etsimistä ja tutkimista.
Ateneumin yhden salin näyttelyssä nähdään noin 40 teosta, pääasiassa akvarelleja ja piirustuksia, vuosilta 1969–1982. Teoksia saadaan esille sekä Ateneumin omista kokoelmista että yksityiskokoelmista. Tärkeän osan näyttelyä muodostavat Olli Lyytikäisen ystävän, taiteilija ja arkkitehti Stuart Wreden omistamat teokset, jotka näyttelyn myötä talletetaan Ateneumin kokoelmaan. Lisäksi esillä on Hannele Rantalan valokuvia Olli Lyytikäisestä. Näyttelyn ovat kuratoineet museonjohtaja Marja Sakari ja intendentti Sointu Fritze.
Olli Lyytikäisen teokset kuuluvat tätä nykyä Kansallisgalleriassa Ateneumin kokoelmiin. Ateneumin ja Nykytaiteen museo Kiasman kokoelmien välinen jako siirtyi eteenpäin vuoden 2019 alusta. Ateneumin kokoelmiin kuuluvat nyt teokset sellaisilta taiteilijoilta, jotka ovat aloittaneet toimintansa 1960-luvulla.
Hergé (1973). Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen
Lyytikäisen teoksissa on aina jokin salaperäinen, myyttinen ulottuvuus
Taiteilijana Olli Lyytikäinen oli aikaansa edellä. Hänen teoksensa perustuivat kuvataiteen klassisiin arvoihin, piirtämiseen ja muodon hallintaan. Samalla ne heijastivat jo 1970-luvulla 1980-luvun taiteen henkeä, jolle oli ominaista siirtyminen suurten aatteiden maailmasta yhä enemmän kohti yksilöllisyyttä ja moniäänisyyttä.
Lyytikäisen taide muuttui hänen lyhyen uransa aikana jatkuvasti. Alun kuvitteellisten henkilösommitelmien jälkeen seurasi sarja kuvia Afrikasta, minkä jälkeen kuvamaailmaa hallitsivat oivaltavat ja ironiset havainnot ympäristöstä. 1980-luvulla kuvat muuttuivat entistä ilmaisuvoimaisemmiksi, säilyttäen leikkimielisyyden ja tarkkanäköisyyden. Lyytikäisen kuvat sekä kertovat että jättävät kertomatta, ja niissä tuntuu aina olevan myös jokin salaperäinen, myyttinen ulottuvuus.
Lyytikäisen ateljeessa vuonna 1979 sattunut palo, jossa tuhoutui satoja teoksia, aiheutti syvän haavan herkkään taiteilijasieluun. Lyytikäisen luomisvoima oli valtava: alle kahteenkymmeneen vuoteen sisältyy parin tuhannen teoksen tuotanto. Luovuuteen yhdistyi kuitenkin itsetuhoisuus. Vain 37-vuotiaana kuollut Lyytikäinen onkin saanut aikalaisten piirissä lähes myyttistä hohdetta modernina suomalaisena taiteilijanerona.
Näyttelyyn liittyviä tapahtumia
Pääsy museolipun hinnalla, museokortilla tai Ateneumin ystävien jäsenkortilla.
La 12.10.
Hommage à Olli Lyytikäinen
Ateneum-sali. Esitetään elokuvat Tuhatkasvoinen sankari. Dokumenttielokuva Olli Lyytikäisestä ja hänen taiteestaan (1990) ja Olli Lyytikäinen. It’s all yours – pitäkää hyvänä (2000). Suomeksi. Elokuvien jälkeen keskustellaan Olli Lyytikäisen taiteesta ja elämästä. Moderaattorina museonjohtaja Marja Sakari.
Ke 30.10.
Olli Lyytikäinen -opastus
Taiteilija, Olli Lyytikäisen ystävä Jan Olof Mallander kertoo Lyytikäisen taiteesta näyttelytilassa teosten äärellä, 2. krs. Suomeksi.
