Designmuseossa avautuva päänäyttely Keräilijät ja kokoelmat tuo yleisön eteen ensi kertaa yksityiskeräilijöiden designkokoelmia, jotka eivät normaalisti ole nähtävillä. Kokoelmien kautta näyttely etsii vastauksia kysymyksiin: millä tavoin muotoilua kerätään, miten keräilijöiden kokoelmat syntyvät ja miksi jostakin designesineestä tulee himoittu keräilykohde. Esillä on sekä arvokkaita designesinekokoelmia että laaja kattaus käyttöesineitä. Näyttelymateriaali koostuu pääosin modernista suomalaisesta muotoilusta.
Keräilykokoelma Kobra. Kuva: Paavo Lehtonen
Designmuseon näyttelyssä voi ensi kertaa sukeltaa yksityisten designkeräilijöiden maailmaan. Näyttely käsittelee keräilyä ilmiönä näyttelyyn valittujen keräilijäesimerkkien kautta. Näyttelyn avaa tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen 24.10.
- Museo toimii alustana keräilykokemuksen jakamiselle, joka usein sisältää vahvan tunnelatauksen. Keräilijöiden esineistön ja haastattelujen kautta kerromme keräilijäluonteesta ja keräilyyn liittyvistä motiiveista, taustoittaa näyttelyn lähtökohtia kuraattori Harry Kivilinna Designmuseosta.
Arvoesineitä nimekkäiltä keräilijöiltä
Tunnetuimpia muotoilun keräilijöitä Suomessa on kauppaneuvos Kyösti Kakkonen, jonka designkokoelma kattaa jo lähes 10 000 esinettä. Kakkosen tavoitteena designin keräämisessä on ollut hienoimpien suomalaisten muotoiluesineiden säilyttäminen Suomessa ja myös ulkomaille päätyneiden teosten saaminen takaisin Suomeen. Näyttelyssä nähdäänkin Kakkoselta ainutlaatuinen kokoelma muun muassa Gunnel Nymanin muotoilua.
Kokoelmat ja keräilijät -näyttely tutustuttaa ensi kertaa suomalaissyntyisen Chaim ”Poju” Zabludowiczin ja hänen brittiläisen vaimonsa Anitan designkokoelmaan. Heidän kokoelmassa on edustettuna merkittävimpien suomalaisten muotoilijoiden teoksia, josta museossa nähdään otos Alvar Aallon suunnittelemaa esineistöä.
Kokoelmia nähdään lisäksi keräilijä Tuomas Sopaselta, lasin keräilijä Jyrki Kippolalta sekä laajan Oiva Toikan lasitaidekokoelman keränneeltä Pirkko Paanaselta. Ulkomailta näyttelyyn on tuotu suomalais-yhdysvaltalaisen pariskunnan Liisa ja John Herwegin 1900-luvun alun Arabian Fennia-sarjan kokoelmia. Pariskunta on kerännyt Arabian keramiikkaa jo yli 40 vuoden ajan pääosin USA:ssa.
Gunnel Nymanin Elisabeth vuosi 1941, valmistaja Riihimäki. Kuva: Rauno Träskelin
Esillä myös yllättäviä arjen käyttöesinekokoelmia
”Arvoesineet muodostavat vain pienen osan keräilystä”, toteaa kuraattori Kivilinna, ”Arkiesineiden keräilystä on tullut suosittu harrastus, sillä vuosisadan puolivälin käyttölasin, Muumimukien tai Arabian astioiden keräilyn voi aloittaa lähes kuka tahansa”.
Muumiaiheitta lähestytään näyttelyssä nostamalla muumimukin rinnalle Atelier Faunin muumihahmot ja keraamikko Leo Tykkyläisen 1950-luvulla valmistamat muumifiguurit.
Keräilijät Virve ja Heikki Mattila ovat antaneet näyttelyyn mukaan joukon Arabian kannuja, joita heille itselleen on kertynyt kokoelmiin jo yli 1200. Näyttelyssä on esillä 300 kannua.
Nuorin keräilijä näyttelyssä on 27-vuotias Iivari Viilomaa, jonka uskomattomat kirpputorilöydöt ovat herättäneet huomiota viime aikoina sosiaalisessa mediassa. Viilomaan keräilykohteena ovat olleet erityisesti Kaj Franckin ja Saara Hopean värilasi 1950-luvulta. Hänen kokoelmistaan esitellään myös Nuutajärven myyntipakkauksia 1950-60 -luvuilta.
Yllättävimpien esineiden joukossa nähdään kolmisenkymmentä Karhu Oy:n valmistamaa juoksulenkkikenkää klassikkovohvelipohjista keräilyharvinaisuuksiin.
Keräilijät ja kokoelmat -näyttelyssä keskustellaan avoimesti myös keräilykulttuurin varjopuolesta eli taideväärennöksistä. Näyttelyssä nostetaan esiin Rikosmuseosta lainattu väärennös Timo Sarpanevan suunnittelemasta Kajakki-lasiveistoksesta aidon Designmuseon kokoelmiin kuuluvan Sarpanevan lasiveistoksen rinnalle.
Näyttelyn Keräilijän ABC -osiossa katsojalle kerrotaan, mitkä seikat vaikuttavat esineen keräilyarvoon ja mitä kaikkea esineitä hankittaessa tulee ottaa huomioon. Myös Designmuseon omia kokoelmia tuodaan yksityisten kokoelmien rinnalle.
”Näyttely paljastaa, että keräilijöiden moninaisia motiiveja kartuttaa omaa kokoelmaansa. Lähtökohtina voivat olla niin esineen harvinaisuus, laatu kuin arvo. Jollekin taas mahdollisimman kattava kokoelma tietyn valmistajan tai suunnittelijan tuotantoa merkitsee eniten. Yhteistä on intohimo ja rakkaus keräilyyn sekä mielihyvä, joka syntyy, kun toivomansa esineen on saanut kokoelmiinsa”, kertoo Kivilinna.
Näyttelyarkkitehtuurista vastaa Aleksi Kuokka muotoilutoimisto AIVANista.
Näyttelyyn liittyy runsas oheisohjelmisto. Heti näyttelyn auettua vietetään kaikille ilmaista Designiltaa 29.10. Suuren yleisön tapahtumapäivää vietetään 16.11., jossa muun muassa esinetunnistusta ja keräilijäaiheista ohjelmaa. Jatkuvasti päivittyvää näyttelyyn liittyvää ohjelmistoa voi seurata täältä:
https://www.designmuseum.fi/fi/events/poimi-paivamaarat-talteen-kerailijoita-kokoelmia-ja-tapahtumia/
Näyttelyn yhteistyökumppanina on Iittala.
