Kristallipallo on metafora tulevaisuuden näyille, luoville unelmille sekä taiteilijoiden erityiselle kyvylle ennakoida tulevaa. Ensi vuonna EMMAn ohjelmisto esittelee nykytaiteen ja muotoilun kiinnostavia tekijöitä sekä modernismin klassikkotaiteilijoita, joiden tuotantoa yhdistää oman aikansa visionäärisyys. Teema ilmenee niin näyttelysisällöissä kuin EMMAn muussa ohjelmassa.
Jakob Kudsk Steensen, RE-ANIMATED, 2018-2019. Kuva: Video & VR still
Vuosi käynnistyy maailmankuulun Daniel Burenin näyttelyllä, joka levittäytyy museon lisäksi myös kaupunkitilaan. Laaja kansainvälinen nykytaiteen katselmus Nykyaikaa etsimässä kääntää katseet syksyllä sekä taiteessa että yhteiskunnassa vaikuttaviin ajankohtaisiin aiheisiin, erityisenä fokuksena ihmisen, luonnon ja teknologian välinen suhde. Suomen modernin muotoilun johtohahmon, Tapio Wirkkalan, veistoksia esittelevä näyttely avautuu niin ikään syksyllä. Vuosi huipentuu designkokoelma Collection Kakkosen avautuessa marraskuussa WeeGeen pohjakerrokseen rakennettuun uuteen näyttelytilaan.
Kristallipallo viittaa taiteen ja muotoilun tekijöiden visionääriseen, aikaansa edellä olevaan ja rohkeaan toimintatapaan, joka yhdistää ohjelmiston taiteilijoita. Ovatko taiteilijat niitä, joilla on kristallipallo hallussaan, ja jotka osaavat ennakoida tulevaa taiteellisen prosessinsa kautta? Kristallipallo on kuin prisma, joka heijastaa erilaisia todellisuuksia ja tuo esiin uusia tapoja nähdä ja kokea.
Ranskalainen Daniel Buren (s. 1938) tunnetaan kuvataiteen radikaalina uudistajana, joka on jo 50 vuoden ajan haastanut taidekäsitystämme ja venyttänyt museon rajoja. Edelleen erittäin aktiivinen taiteilija luo EMMAan täysin uuden, laajamittaisen kokonaisteoksen, joka leikittelee museon arkkitehtuurin ominaisuuksilla: horisontaalisuudella ja ikkunoista tulvivalla luonnonvalolla. Daniel Buren on nykytaiteen jättiläinen, jolla on mittavan uransa aikana ollut yhteensä jo yli 3000 eri tiloihin ja paikkoihin toteutettua näyttelyä ympäri maailmaa. EMMAan esille tulevan näyttelyn lisäksi Buren suunnittelee taidetekoja ja tapahtumia julkiseen tilaan Espoossa. Näyttelyn kuratoi EMMAn intendentti Arja Miller yhteistyössä tanskalaisen Creator Projectsin johtajan, Simon Friesen kanssa.
Syksyllä EMMAn valtaa laaja, kansainvälinen ryhmänäyttely, Nykyaikaa etsimässä. Näyttely on EMMAn toistuva näyttelykonsepti, jossa tutkitaan taiteen keinoin oman aikamme olemusta ja ennakoidaan taiteellisen, intuitiivisen prosessin synnyttämää tulevaa kehitystä. Taiteilijoilla on erityinen kyky ajatella totuttujen mallien ulkopuolelta, ja siksi on erityisen kiinnostavaa kääntyä taiteilijoiden puoleen etsiessämme uusia tulokulmia ihmisyyteen ja luoviessamme tämän päivän isojen haasteiden, kuten esimerkiksi ilmastokriisin ja algoritmisten systeemien lomassa. Nykyaikaa etsimässä -näyttelyn taiteilijat kysyvät muun muassa, voiko teknologia auttaa meitä paitsi itseymmärryksessä, myös uudenlaisen luontosuhteen kehittämisessä, joka ei perustu luonnosta saatavaan hyötyyn.
Näyttelyn taiteilijat ovat: Refik Anadol, Dora Budor, Sougwen Chung, Heather Dewey-Hagborg, Stephanie Dinkins, Teemu Lehmusruusu, Rafael Lozano-Hemmer, Agnieszka Kurant, Brandon Lipchik, Jaakko Pietiläinen, Sondra Perry, Anna Ridler, Raimo Saarinen, Jenna Sutela, Jakob Kudsk Steensen ja Lu Yang.
Ensimmäinen Nykyaikaa etsimässä nähtiin EMMAssa vuonna 2016. Näyttelyn nimi viittaa Olavi Paavolaisen samannimiseen esseekokoelmaan (1929), jossa hän pohti modernin ihmisen kokemusta ja identiteettiä nopeasti muuttuvassa ajassa. Vuonna 2022 Nykyaikaa etsimässä -näyttely laajenee myös Saastamoisen säätiön taidekokoelmaa esittelevään Kosketus-näyttelyyn. Säätiön kokoelmaan on hankittu Dora Budorin laaja installaatio The Preserving Machine, sekä Sondra Perryn ja Jaakko Pietiläisen teokset, jotka kaikki nivoutuvat tematiikaltaan Nykyaikaa etsimässä -näyttelyyn.
Kosketus-näyttelyn mediatilassa nähdään vuonna 2022 kolmen mediateoksen sarja, joka puolestaan liittyy syksyllä 2021 avautuneeseen Hiljaisuuden kuuntelija -kokonaisuuteen: Erkan Özgenin Wonderland, Jeannette Ehlersin Black Bullets sekä Maija Blåfieldin The Fantastic.
Maija Blåfield, The Fantastic. Kuva: Video still, EMMA
Saastamoisen säätiön ja EMMAn komissiotaiteilijaksi kutsutun Chiharu Shiotan suurikokoinen tilateos Tracing Boundaries, joka koostuu punaisesta lankaverkostosta sekä taiteilijan löytämistä vanhoista ovista, avautui EMMAssa syksyllä 2021. Teos kutsuu katsojat sisälle lankalabyrinttiin, ja samalla matkalle omiin muistoihin ja omaan sisimpään. Näyttely on esillä EMMAssa 27.11.2022 asti.
Yhteistyössä Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kanssa toteutetaan arkkitehti Juhani Pallasmaan kuratoimanäyttely Muoto, joka syventyy Tapio Wirkkalan taiteelliseen veistostuotantoon sekä sen vaikutuksiin hänen muotoilijantyössään. Tapio Wirkkala – Muoto -näyttely avautuu Bryk & Wirkkala -katseluvarastossa 5.10.2022.
Liisa Hallamaan lautaset ja Helena Tynellin lasitaidetta. Kuva: Rauno Träskelin
Vuoden ohjelmisto huipentuu, kun taide- ja designkeräilijä, kauppaneuvos Kyösti Kakkosen EMMAan deponoitu designkokoelma Collection Kakkonen avautuu yleisölle marraskuussa 2022. Sopimus kokoelman tallettamisesta ja esille saattamisesta on solmittu Kakkosen, Espoon kaupungin ja EMMAn yhteistyönä. Kokoelma saa uudet tilat WeeGeen näyttelykeskuksessa ja samalla EMMAn toiminta laajenee huomattavasti. Kansainvälisessäkin mittakaavassa merkittävä Collection Kakkonen -kokoelmanäyttely esittelee suomalaisen lasi- ja keramiikkataiteen helmiä modernismista nykypäivään.
Lasten museofestarit huhtikuussa 2022. Kuva: Paula Virta, EMMA
Suositut Lasten museofestarit järjestetään jälleen Näyttelykeskus WeeGeen toimijoiden kesken huhtikuussa 2022. Festareilla tehdään tutkimusmatka historian ja taiteen keinoin.
