On täs pirelty talavia hartaurella. Vihiitty aviomies on ruvennu vahtaamahan housunsa kaulustaa, joka on ruvennu kinnaamahan. Johtuu kuulemma siitä, ku akka teköö liikaa einestä muun tekemisen puuttees. Tämä akka sanoo, notta ei oo mikää pakko syörä kaikkia. Mutta minkäs sillen teköö, ku päiväohojelmia ei oikeen oo. Kokkaaminen on selevää huvia, ku kauppaki tuoo värkit portahille.
Krannikki hilieni joulun jäläkehen. Ne sammutti riskovalot klasiista ja kuistilta, notta ny on oikeen passelia olla pimiäs ja vaharata tähtiä.
Tekemisen puuttees päätin laittaa rasat vartahille pitkästä aikaa. Ku kerran rupiaa, vois teherä vihiitylle aviomehellekki uuren jussipairan. Erellinen on puhki kyynäspäistä ja parsittu monehen kertahan. On se kelevannut liiveritöihin, mutta pyhäänenki olis koria. Kollasin lankakopat, jokka oli tosi köyhät langoosta. Rupesin ähittämähän, notta mentääs kirkolle tai kaupunkihin ostamahan lankoja ja vahtaamahan vähä paikkoja ja klasia. Aikansa ku on väättyriä, onnistuu.
Kuva: Amusa.fi
Siinä sitte mentihin ku Rautatien Matti ja Liisa veeärräkyytiä kaupunkihin. Oli torella outua istua junas ja kattella maisemia, ku ihimisiä oli tosi vähä ja neki tosi räkkyysen näköösiä. Pisti vissihin vihaksi istua naamaris. Lankakauppahan tein oikeen kunnon laskun, notta piisaa vähäksi aikaa. Ostin uuret vartahat puserua varten, sellaaset pyöröt. Saas nähärä, kuinka akan käy.
Käytihin vielä kaffeella konritorias. Oli kuulkaa tosi hyvää nisupullaa, sellaasta vaniljaräämillä. Sitte laitatin joukkohon isoon looran ruuneperkiä ja vielä oikiaa rusinanisua pussihin. Mietiin, notta ei tarvitte hetkehen leipua. Jos on yhtää lämmintä, voi haastaa krannin Sohvi-mumman verantakaffille.
Seikkaalu päättyy hyvin, vaikka vähä peliätti, notta jos sieltä kaupungista tarttuu jotaki tai veeärrän vaunusta. Päätettihin olla aiva hiliaa viikko ja ruveta vasta sitte nauttimahan reisusta.
Oli suloosta tulla kotia. Sessepoika tulla puhuutti heti krannista kotia, ku kuuli auton. Mutta ku mentihin sisälle, kissi istuu köökin pöyrällä selekä ovellen päi eikä liikahtanu yhtää. Peliästyttihin, notta mikä jukelin tähären sillen on tullu. Yritin silittää ja hyviä, mutta mitä vielä. Sähäji ku pahalaanen ja painuu lujaa komuutin nurkkahan. Ja pysyy sielä.
Lämmitin limppisoppaa iltaaseksi. Laitoon sessepoijallekki muutaman limpin ja kissille omat hyvät. Istuttihin sitten vahtaamahan töllyä kaikes rauhas. Juotihin iltakaffeet, jonka seuraksi leikkasin komiat palat kaupunkilaasta rusinanisua ja puolikkahat ruuneperiä. Kissi oli vissihin saanu kyllänsä moholona olosta, ku sen naama ilimestyy ovelle. Pyhkii ittiänsä ja tuli kiehnaamahan lavittaa. Hyppäs lopuksi sylihin ja leipoo, notta kynnet meni syvälle reitehen.
Naukaasi oikeen kunnolla ja vahtas nisunpalaa. Haisteli tassia ja lipaasi. Taitoon nisusta pikkuusen palan ja tariosin. Eiköhän ryökäles syöny ja keriäs lisää. Siinä istuttihin sylityksin ja syötihin nisua yhyres. Nuolaasi vielä lopuksi etusormia. Hyvä, että Hilima-äitee tuli kotia. Kissiki sai nisua.
Hilima
Sanasto
Vaharata = katsella
Kinnata = olla lujalla, tiukka
Laittaa vartahille = luoda kudin (puikoille)
Ähittää = hokea, hoputtaa
Väättyri = itsepäinen
Räkkyynen = kiukkuinen
Vartaat = tässä kudinpuikot
Sessi = koira
Olla moholos = mököttää
Kiehnata = hangata, olla levoton
