Huoltovarmuuskeskus selvittää kulttuurialan ottamista mukaan huoltovarmuustoiminnan piiriin. Kulttuurialalla on merkittävä rooli henkisen kriisinkestävyyden ylläpitäjänä, ja kulttuuritoimijoille tehty kysely osoitti, että varautumisen kehittäminen alalla koetaan tärkeäksi.
Kuva: Aino Havio
Henkinen kriisinkestävyys on yksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritellyistä elintärkeistä toiminnoista. Sen ylläpitämisessä kulttuurilla on keskeinen merkitys. Myös Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa nostetaan esiin kulttuurin merkitys kansalaisten resilienssille, kokonaisturvallisuudelle sekä kansalliselle yhteenkuuluvuuden tunteelle.
− Nykyisessä turvallisuustilanteessa näen kulttuurialan merkityksen entistäkin keskeisempänä henkisen kriisinkestävyyden ylläpitäjänä. Haluamme edistää sitä tarjoamalla kulttuurialan toimijoille alustan alansa varautumisen kehittämiseen, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.
Huoltovarmuuskeskus on selvittänyt kulttuurialan näkemyksiä huoltovarmuustoiminnan aloittamisesta muun muassa alan toimijoille suunnatulla kyselyllä. Sen tulosten perusteella kulttuurialan liittämistä osaksi huoltovarmuustoimintaa pidetään tarpeellisena. Alalla nähdään, että sen toiminta edistää ihmisten jaksamista häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa sekä yleisesti ihmisten henkistä hyvinvointia.
Huoltovarmuustoiminnan aloittamisen uskotaan kyselyn perusteella parantavan varautumista kulttuurialalla. Keskeisinä yhteisinä kehittämisteemoina esiin nousivat poliittisten päätöksentekijöiden ymmärryksen lisääminen kulttuurialan merkityksestä häiriötilanteissa, kulttuurin sisältöjen ja taiteen merkitys kansalaisia yhdistävänä tekijänä, medialukutaito sekä kulttuurialan palveluiden saatavuus poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa.
Tavoitteena vahvistaa yhteiskunnan häiriönsietokykyä
Ensialkuun huoltovarmuustoiminnan edellytyksiä kulttuurialalla tarkastellaan verkostomaisesti alan toimijoiden kanssa. Mukaan suunnitteluun haetaan laajasti kulttuurialan organisaatioita: mm. taiteen tekijöitä, kulttuurilaitoksia, julkishallintoa, urheilujärjestöjä, tapahtumajärjestäjiä sekä uskonnollisia ja etnisiä yhteisöjä. Toiminta voi tiivistyä kohti poolitoimintaa, mikäli alan toimijat kokevat sen hyödylliseksi muodoksi varautumisen kehittämiseen.
− Toiminnan tavoitteena on parantaa kulttuurialan varautumista. Näen että tällaisella toiminnalla voidaan vahvistaa koko yhteiskunnassa kykyä sietää häiriöitä ja poikkeustilanteita, Känkänen sanoo.
Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluu tällä hetkellä 27 toimialakohtaista poolia, kaksi toimikuntaa sekä viisi alueellisen varautumisen ELVAR-toimikuntaa, joissa kunkin toimialan toimijat yhdessä kehittävät omaa varautumistaan. Pooleissa mm. tuotetaan ja jaetaan varautumistietoutta sekä tilannekuvaa ja suunnitellaan toimialan yhteistä varautumista. Poolit myös järjestävät harjoituksia ja muuta toimialan varautumista tukevaa toimintaa. Huoltovarmuuskeskus tarjoaa puitteet poolien toiminnalle ja ohjaa sitä.
