Vibroakustinen hoito on tehokas apuväline kivun hoidossa. Lisäksi se parantaa mielialaa ja unen laatua.
Tunnemme kaikki Beach Boys’n ikonisen kappaleen ”Good Vibrations”. Mutta hyvät värähtelyt ovat paljon muutakin kuin vokaaliharmonioita ja 1960-luvun surf-poppia. Elsa Campbell tarkasteli väitöskirjassaan, millä tavoin äänivärähtelyjä ja musiikin kuuntelua voidaan hyödyntää kroonisen kivun hoidossa.
Kuva: K-S Foto
– Vibroakustista eli VA-hoitoa voidaan lempimusiikin ja VA-terapeutin avulla käyttää helpottamaan kipua ja ahdistusta, parantamaan mielialaa ja unen laatua, sekä vähentämään jäykkyyttä ja lisäämään rentoutuneisuutta, Campbell kertoo.
Vibroakustisessa hoidossa kehoon välitetään matalataajuista äänivärähtelyä tarkoitukseen suunniteltujen hoitolaitteiden avulla. Vibroakustista hoitoa on käytetty Seinäjoen keskussairaalassa yli 25 vuoden ajan, ja se on ollut tärkeä osa sairaalan monialaisen kuntoutusyksikön hoitoja.
– Väitöskirjaprojektini päätavoite oli kehittää toimintamalli, jota soveltamalla voidaan parantaa potilaiden kuntoutusprosessia Seinäjoen yksikössä. Toimintamalli sisältää kuntoutusyksikössä saatavan hoidon lisäksi potilaiden kotona suorittamaa itsehoitoa, Campbell taustoittaa.
Campbellin tutkimus osoitti, että potilaiden krooninen kipu helpotti sairaalatapaamisten aikana, ja kotona suoritetulla vibroakustisella itsehoidolla näitä myönteisiä vaikutuksia pystyttiin pidentämään.
– Potilaat myös raportoivat rentoutumisvaikutuksesta, sillä hoito tuntuu hieronnan kaltaiselta. Lisäksi krooniseen kipuun usein liittyvät masennus- ja ahdistusoireet vähenivät vibroakustista hoitoa ja itsehoitoa yhdistävän hoitojakson jälkeen, Campbell sanoo.
Campbell selvitti vibroakustisen hoidon vaikutuksia yksittäis- ja monitapaustutkimusten avulla, joiden aineistoja hän analysoi monimenetelmäisesti. Potilaiden kysely- ja päiväkirja-aineistoja täydennettiin terapeuttien kliinisillä huomioilla sekä fysiologisilla mittareilla.
Kun Seinäjoen keskussairaalan kuntoutusyksikön VA-hoitoon lisättiin itsehoitojakso, se sai tutkimustulosten mukaan aikaan myönteisiä tuloksia potilailla, joilla oli diagnosoitu mm. fibromyalgiaa, lihasdystrofiaa, masennusta ja paniikkikohtauksia, ja joiden hoidossa tähdättiin työkyvyn palauttamiseen tai edistämiseen.
– Kroonisesta kivusta kärsivät ihmiset kokevat olonsa usein avuttomiksi epäonnistuttuaan toistuvasti yrityksissään hoitaa oireitaan. Kun potilaat osallistuvat omaan kuntoutukseensa itsehoidon avulla, he voivat tuntea hallitsevansa kipua paremmin ja kokea voimaantumista, Campbell toteaa.
Tutkimuksen tulokset viittaavatkin siihen, että vibroakustinen itsehoito on hyvä täydennyshoito monialaisessa kuntoutuksessa. Se voi olla hyödyllinen lisätyökalu myös esimerkiksi musiikkiterapiassa ja fysioterapiassa.
– Hyvät äänivärähtelyt lempimusiikkimme parissa – olkoonpa se Beach Boysia tai jotain muuta – ovat turvallinen ja miellyttävä tapa helpottaa kipua rentoutuessamme kotimme huomassa, Campbell summaa.
Filosofian maisteri Elsa Campbellin musiikkiterapian väitöskirjan "Vibroacoustic treatment and self-care for managing the chronic pain experience: An operational model" tarkastustilaisuus pidetään lauantaina 15.6.2019 klo 12–15 salissa S212. Vastaväittäjänä apulaisprofessori, doc. dr. sc. Ana Katušić (University of Zagreb) ja kustoksena yliopistotutkija Esa Ala-Ruona (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Elsa Campbell on valmistunut Irlannin kansallisesta yliopistosta Maynoothista vuonna 2012 erinomaisin arvosanoin filosofian kandidaatiksi kansainvälisellä kaksoistutkinnolla musiikin esittämisessä ja saksan kielessä. Tämän jälkeen hän valmistui filosofian maisteriksi erinomaisin arvosanoin musiikkiterapian oppiaineesta Jyväskylän yliopistosta vuonna 2014. Vuodesta 2015 Campbell on toiminut Skille-Lehikoinen Centre for Vibroacoustic Therapy and Research -tutkimuskeskuksen (VIBRAC) koordinaattorina. VIBRAC on kansainvälinen matalataajuisen äänivärähtelyhoidon koulutukseen, kehittämiseen ja tutkimukseen liittyvä keskus, joka on osa Eino Roiha säätiön toimintaa. Campbellin väitöstutkimusta on rahoittanut Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä Otto A. Malmin lahjoitusrahasto.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 95, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003; ISBN 978-951-39-7791-7 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7791-7.
