Iiro Rantala paneutuu suomalaiseen sielunmaisemaan uudella soololevyllään My Finnish Calendar, joka julkaistiin levykaupoissa perjantaina 30.8. Maineikas jazzpianisti kertoo levyllään, miltä suomalaiset vuodenajat ja nykyihmiset kuulostavat eri kuukausina ja millaisia he todellisuudessa ovat. Uudenlaista, mutta Iirolle omaleimaista perspektiiviä sävellystyöhön on tullut ahkeralla keikkailulla ulkomailla, eritoten saksankielisessä Euroopassa, Benelux-maissa sekä Etelä-Koreassa. Iiro esiintyy ahkerasti myös Suomessa sekä useissa valtion tilaisuuksissa, kuten eri maiden diplomaatti-illallisilla ja kokousten yhteydessä.
Kuva: Gregor Hohenberg
Iiro esittää tutkimusmatkansa soolokonsertissa Helsingin Musiikkitalolla päivää ennen itsenäisyyspäivää 5.12.2019 ja on näin ollen ensimmäinen jazzartisti, joka esiintyy soolokonsertissa Musiikkitalon suuressa konserttisalissa. Konsertissa kuullaan jokaisen kuukauden välissä tarinoita suomalaisten omintakeisesta käytöksestä. Kyseisessä konsertissa Iiro käyttää myös ensimmäistä kertaa backing trackiä, joka koostuu ennalta äänitetyistä, flyygelin rungosta peräisin olevista äänistä.
Iiro kertoo levynsä taustasta seuraavaa: “Olen jo pitkään halunnut rakentaa levyni ja konserttini tarinan muotoon niin, että kerron tarinan yksittäisten biisien sijaan. Tämänkaltaisia teoksia ovat ollet mm. John Lennonin lauluista tehty My Working Class Hero, omakohtainen jazzin historia My History of Jazz sekä Lost Heroes, joka on kunnianosoitukseni jo edesmenneille muusikoille, joilta olen saanut vaikutteita elämäni ja urani aikana.“ Iiro sai tästä levystään vuonna 2011 Saksan Grammy-palkintoa vastaavan Echo-palkinnon sekä arvostetun, kriitikoiden myöntämän Schallplattenkritik-palkinnon.
Hän jatkaa: “Tällä kertaa halusin kertoa Suomesta. Minkälaisia suomalaiset oikeasti ovat, mitä he ajattelevat, miten he käyttäytyvät ja muuttuvat sääolosuhteiden mukaan. My Finnish Calendar kertoo kaikesta tästä. Suomessa sää on jatkuvassa muutoksessa vuoden ympäri ja suomalaiset muuttuvat sään mukana. My Finnish Calendarissa on huomioitu lumen tulon riemu, huhtikuun itsemurhapiikki, kesän suunnittelustressi, syksyn romanssit, kaamosmasennus sekä jouluahdistus.”
Mitä Iiro sitten kertoo vuoden kulusta? Hän huomaa, että tammikuu on katumuksen kuukausi siksi, että joulukuussa tuli tuhlattua, tehtyä kaikki vaanivat työt ja juostua oravanpyörässä. Uutena vuotenakin tuli juhlittua liikaa. Helmikuussa suomalaiset ovat parhaimmillaan, koska lumi on viimeinkin tullut taas ja silloin voi keskittyä talven leikkeihin. Mutta maaliskuussa suomalaiset ovat jo kyllästyneitä talveen ja haaveilevat pääsystä Pariisin kevääseen. Huhtikuu on paradoksi, jolloin itsemurhatilastoissa esiintyy piikki. Tällöin tulisi muistaa soittaa kavereilleen.
Toukokuussa suunnitellaan kesää ja etsitään nuoruuden idoleiden keikkaa suomalaisilta musiikkifestivaaleilta, joissa keski-ikäinen huomaakin päätyneensä diggailemaan 20-vuotiasta EDM-artistia. Kesäkuu ei olekaan kesän kuukausi, vaan valheellisen onnen aikaa, jolloin on kylmä, vanhemmat töissä, lapset lomalla ja vailla tekemistä. Kreikan matkatkin on myyty loppuun.
Heinäkuussa onni alkaa taas, koko maa on suljettu ja mökkikausi päällä. Suomalaiselta on helpompaa saada seksiä kuin kutsu kesämökille. Elokuussa on paras sää, mutta kaikkien on päästävä takaisin työhön ja kouluun. Kun onnen syitä kaivelee, ei koskaan tiedä, mitä sieltä löytyy.
Jopa suomalaiset ryhtyvät syyskuussa romantikoiksi. Luonto on äärimmäisen kaunis ja ilmassa on jo pienoinen myrskyn mahdollisuus. Lokakuussa energiataso nousee, kunnon myrsky saattaa ilmaantua ja voimia kerätään talvea varten. Marraskuun pimeys sopii suomalaiseen melankoliaan eikä kukaan edes teeskentele olevansa hyvällä tuulella. Useat suomalaiset löytävät pimeydestä suurta kauneutta ja yksinäisyyttä ja piiloutuvat sen suojiin.
Kuulostaako tutulta?
Konserttitiedot
Torstai 5.12.2019
Helsingin Musiikkitalo
Konserttisali
