Amos Andersonin taidemuseossa avautui kalevalanpäivänä laaja sveitsiläisen taiteilijan Jean Tinguelyn näyttely, jossa
esitellään Suomessa ensimmäistä kertaa hänen moottoroituja teoksiaan.
Tässä näyttelyssä on 30 teosta – tai veistosta – piirustusten ja valokuvien lisäksi. Varsinainen Tinguelyn museo on taiteilijan kotikaupungissa Baselissa. Näyttely on koottu yhteistyössä kotimuseon kanssa.
Rotazaza II. Kuva: Amos Andersonin taidemuseo
Näyttelyn varhaisimmat työt ovat 50-luvulta ja ajallisesti ne ulottuvat 80-luvun lopulle.
Jean Tinguely (1925-1991) haki kannuksensa 50-luvun Pariisista, jossa hän oli mukana avant-garde-ryhmissä. Tinguely käytti arkisia materiaaleja, tinaa, terästä, sähköä ja maalia, joista hän loi abstrakteja, liikkuvia veistoksia. Motoroidut veistokset olivat syntyneet.
Taiteilija Jean Tinguely Tukholmassa 1966. Kuva Amos Andersoninn taidemuseo
Taideteokset ovat uskomattoman eläviä – erityisesti ensimmäistä kertaa ne kokevalle. Koneveistos sanana ei kerro, mistä on kyse. Huriseva ja koliseva jäterattaiden ja romun kokonaisuus onkin yhtäkkiä elävä ja hauska liikkuva veistos.
Teosten taustaväritys on tumma, sillä Tinguely kritisoi jätteitä ja teollisen yhteiskunnan jätevuoria. Töissään hän käyttikin romua ja sähkömoottoreita.
Varsinainen vetonaula on Rotozaza II, joka rikkoo pulloja kovan metelin keralla. Rotozazaa voisi kuvitella tehdaskoneeksi, jos se ei sijaitsisi museossa. Äänellinen ja visuaalinen vaikutelma on mykistävä.
Hannibal II. Kuva: Amos Andersonin taidemuseo
Monen teoksen joukosta voi poimia myös Hannibal II, jossa on suuret pyörät liikkuvan haarniskan alla. Vaikka ei tietäisi nimeä, katsomisella tietää, että kyseessä on sotaisa teos. Hannibal tönäisee sotapelkoa ja –vastahankaa pintaan jo hiljaisenakin itsenään.
Tinguely oli tunnettu myös formularakkaudesta, ja niinpä teosvyöryn pohjimmaisena on ison tilan tarvitseva Pit-Stop, kahdesta formula-autosta koottu teos.
Formulaa... Kuva: Amos Andersonin taidemuseo
Aikansa tärkeänä modernistina Jean Tinguely piti yllä tiiviisti mm. ruotsalaiseen taidemaailmaan. Moderna Museetin Pontus Hultén oli Tingluelyn ystävä ja hänen taiteensa edistäjä; hauska kirje Hulténille on mukana näyttelyssä. Yhdistelmä Hultén ja Tinguely ovat tuottaneet Ruotsiin kokoelman Tinguelyn töitä.
Näyttelyä varten on koostettu kirja Jean Tinguelystä. Kaj Martinin toimittama kirja avaa hyvin taiteilijan maailman ja hänen paikkansa omana aikanaan. Suomalaisten kannalta kiinnostava on Kaj Martinin haastattelu Birgitta Arasta, joka tunsi Tinguelyn.
Vaikka kyseessä ei ole ”suuri taidekirja”, teos on hyvä opas näyttelyn sisäistämiseen, ja ennen kaikkea Jean Tinguleyn taiteen maailmaan.
Jean Tinguelyn näyttely on osoitus jälleen Amoksen taidosta tuoda jotakin ennen näkemätöntä näyttelyyn. (Pakko sanoa, että jos herraväki ei joskus tahdo katsoa tauluja, tämä näyttely on varmasti näkemisen arvoinen. Olisipa pikkupoika!)
