Ferdinand von Schirachin romaani Collinin tapaus nousi Saksassa bestselleriksi ja aiheutti mediakohun. Onko natsimenneisyyden julma historia kirjoitettu loppuun?
Ferdinand von Schirach on arvostettu saksalainen juristi, jonka päämiehiä löytyy niin julkkiksista, DDR:n politbyroon jäsenistä kuin alamaailman pomoistakin. Hän on myös palkittu ja menestynyt kirjailija, jonka esikoisteoksen Rikoksia oikeudet on myyty yli 30 maahan.
Hänen uusin teoksensa, Raija Nylanderin sujuvasti suomentama Collinin tapaus (Atena) on intensiivinen oikeussalidraama, joka sukeltaa lähihistoriaan ja johdattaa pohtimaan kysymyksiä syyllisyydestä, kostosta, lainsäädännöstä ja rikostuomioistuinten kyvystä langettaa oikeudenmukaisia tuomioita.
von Schirachin kieli on etäännytettyä ja mutkatonta, mutta tehokasta. Ammattijuristina hän kykenee luomaan uskottavan autenttisen kuvan oikeuslaitoksen toiminnasta ja toimijoista, tuomareista, syyttäjistä ja puolustusasianajajista. Ja ihmisistä, jotka hetkeksi nousevat istuntosalien valokiilaan syytettyjen penkille.
Ferdinand von Schirach. Kuva: Atena.
Tarinan päähenkilö Caspar Leinen on juuri aloittanut asianajajana ja on parhaillaan purkamassa muuttolaatikoita takapihan toimistossaan, kun rikosasianajajien päivystykseltä tulee työkutsu. Menestyvän liikekonsernin iäkäs johtaja Hans Meyer on surmattu raa’asti berliiniläisen hotellin luksussviitissä. Leinenin tehtävä on puolustaa syytettyä.
Surmaaja, rauhallisena ja maineeltaan moitteettomana tunnettu Fabrizio Collini, autotehtaan työntekijä, on tunnustanut tekonsa. Tapaus näyttää selvältä, vain teon motiivi puuttuu, eikä Collini sitä suostu paljastamaan. Tästä alkaa Leinenin kujanjuoksu, jonka mittaan hänen yksityiselämänsä ja työnsä kietoutuvat toisiinsa.
Oikeusprosessin edetessä Leinen törmää kysymyksiin, joihin jokaisen asianajajan on työssään ennemmin tai myöhemmin vastattava. Kenelle olla solidaarinen, olenko jäävi, mikä on juristin vastuu päämiehestään, entä miten suhtautua houkutuksiin sulkea vain silmänsä.
Leinenin halu porautua syvemmälle ja löytää murhan motiivi on kuitenkin niin polttava, että lopulta hänen on riskeerattava uransa ja tuhottava lapsuutensa. Voiko olla totta, että Euroopan hulluna vuonna 1968 säädettiin laki, joka muutti historiaa? Laki, jota aikanaan kukaan ei ymmärtänyt, vapautti vastuusta kolmannen valtakunnan ”apureita”, sillä ainoastaan natsien johtajat nimettiin murhaajiksi.
Lait ovat ihmisten säätämiä. Niihin vaikuttavat kulloinenkin yhteiskunnallinen tilanne ja ilmapiiri, historia ja vaietut tosiasiat. "Minä uskon lakeihin, ja te uskotte yhteiskuntaan. Nähtäväksi jää, kuka lopulta on oikeassa", Leinenin vanhempi kollega toteaa.
Collinin tapauksen aihepiiri on kirjailijalle kipeä. Hänen isoisänsä Hitler-jugendin johtaja Baldur von Schirach tuomittiin Nurnbergissä 20 vuodeksi vankilaan rikoksista ihmisyyttä vastaan. Euroopan historian musta luku on meistä vain kädenojennuksen päässä.
Aina ei tarvitse kirjoittaa mammuttiromaania, jotta painava sanoma menisi perille. Joskus riittää vain vajaa 170-sivuinen rikosromaani kuten Collinin tapaus. Kenties sillä on jopa konkreettisia seurauksia, sillä teos päättyy seuraaviin sanoihin.
"Tammikuussa 2012, vain muutamia kuukausia tämän kirjan ilmestymisen jälkeen, Saksan oikeusministeri asetti tilapäisen valiokunnan selvittämään liittotasavallan oikeusministeriön menneisyyttä natsiaikana."
Ferdinand von Schirach: Collinin tapaus (suom. Raija Nylander, Atena, 2013).
Ferdinand von Schirach: Collinin tapaus. Kansi. Atena.
