- Luova ilmaisu ja musiikki toimi hyvin lasten ja nuorten hyväksikäyttötapausten toipumisen edistämisessä, toteaa FT Marko Punkanen, joka on trauma-, musiikki-, liike- ja tanssiterapeutti. Puheenvuorossaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön monista kasvoista 14.2. pidetyssä seminaarissa Kouvolassa hän toi esiin seurauksia ja toipumismahdollisuuksia. Omista kokemuksistaan hyväksikäytöstä kertoi koskettavasti ruotsalainen entinen korkeushypyn maailmanmestari Patrik Sjöberg ja tilaisuudessa sai ensi-iltansa aiheeseen liittyvä Kati Keskihannun näytelmä Korppipäinen mies.
Kansanmusiikkiduo Aleá, Aurora Visa ja Annika Lyytikäinen. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen toi esiin seminaarin Lapsen hyväksikäytön monet kasvot ilmiön tilannetta. Suomessa tehtiin viime vuonna 1700 lasten hyväksikäyttöön kohdistunutta rikosilmoitusta. Kehitysvammaisiin kohdistuu vielä enemmän seksuaalista häirintää, Ruotisissa jopa 40 %:lle. Esimerkiksi urheilupiireissä vastaus on helposti, että ei koske meitä tai ahdistaa. Jos ei puhuta, asiaa ei ole olemassa. Blomqvist-Lyytikäinen on Kouvolan PlusTerveyden nuorisopsykiatri ja Kymsoten kehitysvammalääketieteen ylilääkäri.
Lapsen hyväksikäytön monet kasvot –seminaari pidettiin Kouvolan Kuusankoskella TaideRuukilla. Vaikeaa aihetta käsiteltiin ammatillisesti Marko Punkasen puheenvuorossa ja Patrik Sjöbergin henkilökohtaisten kokemusten kautta sekä lisäksi kulttuurin keinoin Kati Keskihannun teatteriesityksessä. Ohjelman välissä esiintyi Kansanlauluduo Aleá.
Marko Punkanen kertoi esityksessään traumatisoitumisesta ja siitä toipumisesta. Kuva: cc-by sa Amusa.fi
Kehollisuus on tärkeää, musiikki ja liike auttaa toipumaan
Psyykkistä traumatisoitumista tapahtuu, kun yksilö joutuu sietokyvyn ylittävien tunteiden kokoisiin tapahtumiiin, jotka voivat olla yhtäkkisiä hallitsemattomia, väkivaltaa, laiminlyöntiä tai sosiaalisen tuen puutetta. Lapsilla traumaattiset kokemukset vaikuttavat Marko Punkasen mukaan laajasti ja mm. miten pystyy aikuisena käsittelemään hankalia tilanteita. Hyväksikäyttö näkyy jopa aivoissa ja suojakeinona on monesti muistinmenetys kyseisistä kokemuksista.
Internet on tuottanut laajentumaa häirinnälle ja Puntanen mainitsi erikseen anonyymin Tor-verkon, jossa on vaikeampi jäädä kiinni. Hyväksikäytöstä toipumisessa on tärkeää, että lapsen kertomus otetaan vakavasti, asiasta puhutaan ja että vanhemmat sekä ikätoverit tukevat. Aikuisille sanomana oli pysyä rauhallisina vaikeissa tilanteissa. Ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä on tärkeää kehontunnekasvatus ja kehon koskemattomuus niin, että sitä tehdään systemaattisesti kaikille ikätasoille. Kasvattajien osaamisen lisääminen on myös tärkeää.
Marko Punkasen mukaan toipumista on voitu edistää hyvin musiikin avulla. On tehty omia biisejä, joissa on pystytty sanoittamaan omia kokemuksia ja samalla saatu hallinnan tunnetta omaan elämään. Soittamalla on voitu purkaa tunteita ja musiikki voi toimia puhetta paremmin. Tanssilla ja liikkeellä on voitu luoda oma tila uudelleen. Hyväksikäyttötilanteissa on usein lamaannuttu ja liikkeen avulla opetellaan uudenlaisia tapoja rajojen löytämiseksi sekä saatetaan tietoisesti loppuun puolustautuminen. Kehollisuus on Punkasen mielestä tärkeää ja jopa noin puolet jää pois toipumisessa, jos asioita käsitellään vain mielen tasolla. Kehollisuutta on lisätty terapiakoulutuksiin noin kymmenen vuoden ajan.
Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen ja patrik Sjöberg. Kuva: cc-by sa Amusa.fi
Aikuisilla on vastuu
Ruotsalainen korkeushypyn maailmanmestari Patrik Sjöberg vuodelta 1987 tuli esiin kymmenen vuotta sitten kirjallaan Det du inte såg, jossa kertoi valmentajansa ja samalla isäpuolensa itseensä kohdistuneesta hyväksikäytöstä. Sjöberg on kiertänyt kirjan julkaisemisen jälkeen kouluissa ja tekee työtä lasten hyväksikäytön ehkäisemiseksi.
Lapsuuttaan Sjöberg kertoi viettäneensä Göteborgin lähiössä, jossa oli sosiaalisia ongelmia. Vanhemmat olivat eronneet ja koulu ei kiinnostanut muuten kuin hyvänä ympäristönä olemiselle. Muuten aika meni tunneilta poissaoloon, varasteluun ym. Liikunnan opettaja ohjasi urheiluhallille, jossa oli Suomesta tullut valmentaja Viljo ja joka teki suuren vaikutuksen tarinoillaan sekä huomioimalla jokaisen pojan. Jos Sjöberg voisi mennä ajassa taaksepäin, meno hallille jäisi ehdottomasti tekemättä.
Kertomuksesta käy ilmi, kuinka pedofiili toimii. Innokkaat pojat jaettiin pienempii ryhmiin ja toisille annettiin enemmän huomiota kuin toisille. Pelireissua hyödynnettiin hyväksikäyttöön. Sitten syntyi vielä romanssi Patrik Sjöbergin äidin ja Viljon välille. Hyväksikäyttäjä muutti kotiin. Tilanne oli jähmettävä, mutta arki rullasi ja harjoitukset etenivät, tuloksia tuli. Hyväksikäyttö loppui noin 14-vuotiaana. Sjöberg uskalsi vihdoin puolustautua ja Viljon katseet kohdistuivat jo nuorempiin poikiin. Oma korkeushyppääjän ura lähti nousuun jo 16-vuotiaana saavutetusta Ruotsin mestaruudesta.
Viljo pääsi Ruotsissa pitkälle ja nousi Ruotsin hyppylajien päävalmentajaksi. Hän oli valehdellut taustansa ja ilmoittanut mm. Suomessa suoritetun liikuntatieteellisen tutkinnon, jota ei todellisuudessa ollut olemassa. Myöhemmin kävi ilmi, että Viljo oli hyväksikäyttänyt noin 200 poikaa.
Jälkeenpäin on kysytty miksi Sjöberg ei varoittanut muita. Sanoma on vahvasti, että vastuu on aina tekijällä, ei uhrilla ja ehdottomasti ei lapsella. Huolta herättää, että esimerkiksi urheiluseurojen lapsia ohjaavilta vapaaehtoisilta ei kysytä rikosrekisteriä. Sjöberg muistutti, että jos näkee jotakin, mikä ei tunnu oikealta, on puututtava. Uhrit tulevat kalliiksi ja kertoi olevansa itse 55-vuotias, joka ei tule toipumaan. Oma työ lasten hyväksikätön ehkäisemiseksi jatkuu.
Kati Keskihannu Korppipäisessä miehessä. Kuva: rikotaanhiljaisuus.art
Keskustelu tärkeää, näytelmä luo toivoa
Paneelissa pohdittiin, mitä voitaisiin tehdä lasten ja nuorten suojelemiseksi ja puheeksi ottamisen helpottamiseksi. Fysioterapeutti ja F-junnujen pesäpallovalmentaja Sami Joukainen pitää tärkeänä jatkuvaa valmennettaviensa poikien hyvinvoinnin seuraamisesta. Hän on törmännyt kiusaamiseen ja siihen on puututtava heti. Keskustelu on tärkeää, myös hyväksikäytöstä ja piti seminaaria hyvänä sykäyksenä keskustelun aloittamiselle.
Seminaaripäivän päätti ensi-iltana Kati Keskihannun puhutteleva teatteriesitys Korppipäinen mies, joka on lasten seksuaalisen hyväksikäytön puheeksi ottamiseen liittyvä näyttämöteos. Sen keskiössä on teini-ikäinen Emi, joka yrittää ymmärtää pirstaleista muistiaan. Näytelmä on Kati Keskihannun sooloesitys ja siinä hyödynnetään videoanimaatioita ja nukketeatteria. Loppuratkaisussa annetaan toivoa, toipuminen on mahdollista.
Teos on tarkoitettu yläkouluikäisille ja lasten sekä nuorten parissa työskenteleville ja on tilattavissa. Käsikirjoitus perustuu todelliseen haastattelumateriaaliin, tutkimustietoon ja Anna Airikin lastenkirjaan Korppipäinen mies.
Seminaari-päivä käsitteli vaikeaa aihetta asiallisesti ja koskettavasti ilman ahdistusta. Kulttuurin tuominen päivään oli hyvä valinta ja antoi sopivia aineksia asian käsittelyyn.
Marja Jähi-Salo
