Kuntien lukutaitotyössä on vielä kehitettävää, selviää aluehallintovirastojen selvityksestä. Vain joka viidennessä kunnassa on koordinoitu lukutaitoverkosto, jossa paikalliset toimijat, kuten kirjasto, koulu ja varhaiskasvatus, vahvistavat yhdessä kuntalaisten lukutaitoja. Kansallinen lukutaitostrategia peräänkuuluttaa paikallisia ja alueellisia verkostoja, jotka lisäävät lukutaitotyön vaikuttavuutta.
Vain joka viidennessä kunnassa on koordinoitu lukutaitoverkosto, jossa paikalliset toimijat vahvistavat yhdessä kuntalaisten lukutaitoja, selviää aluehallintovirastojen selvityksestä. Kuva: Salla Nokka
Aluehallintovirastot lähettivät tammikuussa 2024 kyselyn kirjastojen johtajille kirjastoissa tehtävästä lukutaitotyöstä. Kyselyyn vastasi 92 % Manner-Suomen kunnista eli kaikkiaan 271 kuntaa. Kyselyllä selvitettiin, ohjaako Kansallinen lukutaitostrategia 2030 kirjastojen toimintaa sekä millaista lukutaitotyötä kirjastoissa tehdään. Lisäksi verkossa julkaistiin kysely lukutaitotyötä tekeville kirjastotyöntekijöille.
Kansallinen lukutaitostrategia peräänkuuluttaa paikallisia ja alueellisia verkostoja, jotka johdettuina ja koordinoituina lisäävät lukutaitotyön vaikuttavuutta. Kirjastoille tehdystä kyselystä kävi ilmi, että suunnitelmallista lukutaitoyhteistyötä tekevä moniammatillinen lukutaitoverkosto oli vain viidesosassa kuntia. Samoin lukutaitotyötä ja -palveluja ohjaava kunnallinen strategia oli noin viidenneksessä kuntia. Useissa kunnissa lukutaito oli mainittu kulttuurikasvatussuunnitelmassa tai muussa vastaavassa.
”Kirjastojen vakiintuneet kumppanit, erityisesti perusopetus ja varhaiskasvatus, ymmärtävät kirjastojen merkityksen lukutaitotyössä. Sen sijaan kuntien päättäjätasolla kirjastojen roolia ei aina ymmärretä. Heikkenevien lukutaitojen, lisääntyvän informaatiovaikuttamisen ja tiukkenevien resurssien aikana on tärkeää johtaa kunnassa lukutaitotyötä kokonaisuutena kooten eri toimijat yhteen ja huomioiden eri väestöryhmät”, sanoo ylitarkastaja Satu Ihanamäki Lapin aluehallintovirastosta.
Kyselyssä mainittiin rakenteellisen yhteistyön eduiksi se, ettei yhteistyö ole yksittäisten henkilöiden intressien varassa, vaan se on organisaatioiden sovittu toimintatapa, jolla on jatkuvuutta ja yhteistä arvoa.
Kirjastojen lukutaitotyö tavoittaa suurimman osan alle kouluikäisistä ja alakouluikäisistä lapsista, ja noin puolessa kunnista on tätä yhteistyötä varten tehty oma sopimus. Monissa kunnissa yhteistyö on vakiintunutta ilman sopimusta.
Lasten kauno- ja tietokirjallisuutta lainattiin ennätysmäärä
Kirjastojen pitkäjänteinen panostus lasten ja nuorten lukemisen edistämiseen näkyy myös kokoelma- ja lainaustilastoissa. Vuonna 2023 lasten kauno- ja tietokirjallisuutta lainattiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin, koko maassa yhteensä lähes 36 miljoonaa kertaa. Nousutrendiä edesauttoi se, että kirjastot ovat hankkineet etenkin lasten kaunokirjallisuutta viime vuosina ennätysmäärät.
Kirjastojen lukutaitotyö ei ole pelkästään lukemisen ja kirjallisuuden edistämistä, joka on perinteisesti ollut kirjastojen ydinosaamista. Lukutaitotyö on laajentunut monilukutaitoihin, mediakasvatukseen, digitaitojen opastukseen, printtiaineistoista e-aineistoihin. Lukutaitotyö kytkeytyy myös entistä laajemmin muihin kirjastolaissa määriteltyihin tehtäviin kuten kansalaistoiminnan ja jatkuvan oppimisen edistämiseen.
Kirjastojen lukemisaiheiset tapahtumat keräsivät viime vuonna lähes puolimiljoonaa osallistujaa. Lukutaitoaiheiset koulutukset, kirjavinkkaukset, runo- ja räp-työpajat keräsivät samana vuonna reilut 300 000 osallistujaa.
”Kansalaisten lukutaidon yleinen heikkeneminen ja heikentyneet PISA-tulokset haastavat kirjastoja ja muuttavat lukutaitotyön luonnetta. Muuttunut lukutaitotyö edellyttää henkilökunnan kouluttautumista suunnitelmallisesti. Lähes kaksi kirjastoa kolmesta ilmoittikin, että näin myös tapahtuu”, kertoo Ihanamäki.
”Lukutaidon eriytyessä olisi pohdittava, olisiko lukutaitotoimien vaikuttavuus parempi, jos ne kohdennettaisiin eniten tarvitseville. Kyselyn vastausten perusteella näytti siltä, että toimien kohdentaminen eniten tarvitseviin ei ole kovin yleistä”, toteaa Ihanamäki.
Kirjastoissa koettiin, etteivät ne välttämättä tunnista ja tavoita niitä ryhmiä, jotka lukemisen tuesta eniten hyötyisivät. Tällaisia ryhmiä vastauksissa olivat esimerkiksi erilaiset aikuisryhmät, varhaiskasvatuksen ulkopuolella olevat lapset sekä toisen asteen opiskelijat, jotka opiskelevat toisella paikkakunnalla sekä maahanmuuttajat.
Suurimmaksi esteeksi tukea tarvitsevien tavoittamisessa koettiin kirjaston pienet resurssit. Lukemisen palveluja ei ehditä räätälöidä eikä tarjota yksilöllistä tukea.
Myös selkokirjojen ja erikielisen materiaalin puute haittaa lukemisen tukea.
Peruspalvelujen arviointi pähkinänkuoressa
Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan sitä, ovatko peruspalvelut saatavissa yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea. Arviointi tehdään joka toinen vuosi. Ministeriöt määrittelevät arviointikohteet ja ne vaihtelevat vuosittain. Vuoden 2023 arviointikohteet ovat:
- Opetustoimi: joustava perusopetus ja yhteisöllinen opiskeluhuolto
- Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore: kulttuuripalvelut
- Kirjastotoimi: lukutaitostrategia ja lukemiskulttuurin edistäminen kirjastojen toiminnassa
- Nuorisotoimi: Kunnallisen nuorisotyön saatavuus
- Liikuntatoimi: Kuntien liikuntapalvelujen resurssointi
Arvioinnin tulokset julkaistaan syksyllä 2024.
