Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 11.09.2024

Nobelistin uusi tietokirja kertoo Iranin naisvankien kokemasta kidutuksesta

Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Narges Mohammadin vankilasta käsin kirjoittama uutuuskirja Valkoinen kidutus kertoo naisvankien kokemasta systemaattisesta kidutuksesta. 

Kuvassa on Narges Mohammadin puolivartalokuva.  Hänellä on mustat kiharat hiukset ja valkoinen kauluspaita päällään. Taustalla on alaosa värikkäästä taulusta.

Narges Mohammadi. Kuva: Otava

 

“Tässä vankilassa ruhjottua ruumistani pitävät pystyssä vain rakkaus kotimaani kunniallista mutta piinattua kansaa kohtaan sekä käsitykseni oikeudenmukaisuudesta ja vapaudesta.”

Narges Mohammadi on vastustanut yli 30 vuotta Iranin islamistihallinnon tyranniaa ja sortojärjestelmää. Hän on Iranin vannoutuneimpia kansalaisoikeuksien ja ihmisoikeuksien puolestapuhujia, äänekkäimpiä kuolemanrangaistuksen vastustajia ja merkittävä naisten oikeuksien puolustaja. Hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2023.

Mohammadi on koonnut vankilassa ollessaan uutuuskirjaansa Valkoinen kidutus 13 autenttista todistajanlausuntoa naisilta, jotka ovat hiljattain vapautuneet tai ovat edelleen vankilassa Iranin islamilaisen tasavallan mielestä sopimattomien uskonnollisten, moraalisten tai poliittisten mielipiteidensä vuoksi.  

Naiset kertovat kirjassa, miten heidät vangittiin, arvelevat syitä siihen sekä kuvailevat kokemaansa kidutusmuotoa, äärimmilleen vietyä sensorista deprivaatiota eli aistieristystä, josta käytetään myös nimitystä valkoinen kidutus.  

Valkoinen kidutus on ensimmäinen kirjanmittainen, dokumentteihin pohjautuva analyysi Iranin islamilaisen hallinnon yleisesti käyttämästä kidutusmuodosta. Teoksessa puhuvat vain naiset, jotka itse ovat kokeneet tai kokevat yhä kyseistä kidutusta siksi, että ovat poliittisia vankeja.

Vangitut naiset jakavat kirjassa kokemuksiaan ja tietojaan, eikä heidän elämäntarinansa ja rohkeutensa voi olla tekemättä vaikutusta. Vankilassaoloaikaan liittyy syvää ahdistusta ja huolta kotiin jääneistä läheisistä, erityisesti lapsista. Vankilassa ollessaan nainen ei tiedä, miten hänen perheensä selviää vankilan ulkopuolella, kuka huolehtii hänen lapsistaan ja koska hän tapaa heidät seuraavan kerran. Kidutukseen kuuluu myös perheenjäsenten terveydellä ja kidutuksella uhkailu.  

Valkoinen kidutus eli aistieristys on yksi hirvittävimmistä kidutusmuodoista, ja sillä on vakavia fyysisiä ja psyykkisiä seurauksia.  Kirjan todistajankertomukset osoittavat, että valkoinen kidutus haavoittaa syvästi, mutta ne osoittavat myös, ettei hallinto saavuta kidutuksella pyrkimyksiään. Kirjan naiset edustavat valkoisen kidutuksen vastakohtaa, sillä he tuovat maailmaan voimaa, solidaarisuutta ja rakkautta.

Ihmisoikeusaktivisti Mohammadi taistelee tälläkin hetkellä vankilassa suorittamassa pitkää vankeusrangaistustaan. Hänet on eristetty Pariisissa maanpaossa asuvasta puolisostaan ja heidän kahdesta lapsestaan.

"Olin kuullut, että sellit ovat kädet levällään seisovan ihmisen levyisiä. Olin kuullut, että vankiloissa vallitsi rikkumaton hiljaisuus ja että ovi avattiin ja suljettiin kolmesta neljään kertaan päivässä vain, kun mentiin vessaan tai peseytymään rukoilemista varten. Muistelin, mitä olin kuullut eristämisen tarkoituksesta – valkoisesta kidutuksesta ja aivopesusta. Nyt koin itse kaiken sen, mistä olin kuullut ja lukenut."

–Narges Mohammadi, Valkoinen kidutus  

Valkoinen kidutus ilmestyy painettuna, e-kirjana sekä Irene Omwamin lukemana äänikirjana. Kirjan on suomentanut Ulla Lempinen.  

https://otava.fi/