Norjan tärkeimmän kirjallisuuspalkinnon Bragen voittanut Jäämeren laulu (Gummerus) on lumoava romaani suomensukuisista kveeneistä, saamelaisista ja heidän karusta elinympäristöstään. Samalla se on verevän kauniisti kirjoitettu aistivoimainen tarina kielletystä rakkaudesta. Ingeborg Arvolan läpimurtoteos aloittaa kiehtovan Ruijan rannalla -sarjan.
Kuva: Gummerus
Vuosi on 1859. Priita-Kaisa Seipäjärvi laittaa sukset jalkaan ja lähtee kahden pienen poikansa kanssa pitkälle matkalle Sodankylästä Norjaan. Matkan päämääränä on Pykeija, jossa meren sanotaan kiehuvan turskasta. Priita-Kaisan toiveissa on löytää naimaton kalastaja, jolla on hyvä lauluääni ja velaton vene. Mutta Jäämeren rannalla rakkauden kaipuuseen pystyy vastaamaan vain Askan Mikko, joka kuuluu toiselle.
Kirjan päähenkilö Priita-Kaisa on yksi suomensukuisen norjalaiskirjailijan esiäideistä.
”Isäni yritti opettaa minulle suomea kalassa käydessämme, mutta jo sitä ennen, aina kun astuimme Arvolanniemen olohuoneeseen, kaikki puhuivat suomea ja minä kuvittelin ymmärtäväni, mitä he sanoivat”, Ingeborg Arvola kirjoittaa suomalaislukijoille kirjoitetussa kirjeessä.
”Myöhemmin tajusin, että minä vain tunnistin kielen, osaamatta sanoja. Jos jossain yhtäkkiä kuulen jonkun puhuvan jotain suomen pohjoismurretta, liikutun aina, koska silloin tuntuu kuin kuulisin oman perheeni äänen.”
Kirjailija Ingeborg Arvola (s. 1974) debytoi kirjailijana vuonna 1999. Lukijat ja kriitikot hurmannut Jäämeren laulu oli hänen suuri läpimurtonsa. Se voitti Brage-palkinnon vuonna 2022 ja oli ehdolla useisiin muihin palkintoihin, kuten Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoon. Teoksen käännösoikeudet on myyty 11 maahan.
”Jäämeren laulu on kiehtova kertomus suomalaisista, saamelaisista ja norjalaisista villissä Finnmarkissa – arktisella rakkaustarinalla ryyditettynä.” – Helsingin Sanomat
Ingeborg Arvola: Jäämeren laulu
alkuteos Kniven i ilden
suomentanut Aki Räsänen
