HAM Helsingin taidemuseo on kuratoinut Finlandia-taloon keskisuuren taidenäyttelyn verran teoksia sekä uuden julkisen taideteoksen kuvanveistäjä Kimmo Schroderukselta. Finlandia-talo avataan yleisölle perjantaina 4.1.2025.
Birger Kaipiainen, Joutsen, 1964. HAM Helsingin taidemuseo. Kuva: HAM / Hanna Rikkonen
Alvar Aallon suunnittelemaan ja nyt uudistuneeseen Finlandia-taloon on asetettu esille noin 70 taideteosta Helsingin kaupungin taidekokoelmasta. Teoksia on keskisuuren taidenäyttelyn verran ja ne levittäytyvät yli 20 000 neliömetriä kattavan rakennuksen eri puolille arkkitehtuuria ja historiaa kunnioittaen. Vanhemman taiteen lisäksi mukana on teoksia talon toimintavuosien ajalta sekä uusinta nykytaidetta.
Finlandia-taloon on ripustettu takaisin muutamia jo klassikoiksi muodostuneita sekä talon historiaan kiinteästi liittyviä taideteoksia. Näitä ovat mm. Birger Kaipiaisen keramiikkateos Joutsen ja Laila Pullisen pronssireliefi Ajatus - Presidentti U.K. Kekkonen. Vuonna 1964 valmistunut Joutsen on ottanut talon vieraat vastaan pääsisääntuloaulassa jo noin 10 vuotta. Presidentti Kekkosen muotokuva tulee esiin talon toisen kerroksen lämpiön seinällä voimakkaasti aaltoilevasta pronssireliefistä.
EGS, Eilisen ja huomisen saaristo, 2021. HAM Helsingin taidemuseo. Kuva: HAM / Sonja Hyytiäinen
Finlandia-taloon on tuotu myös paljon taideteoksia, jotka eivät ole aiemmin olleet siellä esillä, esimerkiksi ravintolan yhteydessä nähtävä EGSin maalaus Eilisen ja huomisen saaristo, joka valmistui Helsinki Biennaaliin 2021. Suurikokoiset värikylläiset maalaukset, Heikki Marilan rehevä Kukat XXIII ja Satu Rautiaisen runsas Olohuone, luovat tunnelmaa talon edustuslämpiössä. Majoitustiloissa luo tunnelmaa myös Nanna Suden maalaus. Kim Simonssonin keramiikkateos on esillä uuden myymälä- ja kahvilatilan läheisyydessä pääsisääntuloaulassa. Suomalaisen valokuvataiteen ykkösnimiltä Elina Brotherus, Anni Leppälä, Susanna Majuri ja Jorma Puranen on teoksia muun muassa kongressisiivessä, kokoushuoneissa sekä uusissa majoitustiloissa.
”Esille asetettu kokonaisuus on pitkällisen yhteistyön tulos. Teosvalintoja ja ripustusta suunniteltiin pohjapiirustusten ja havainnekuvien avulla noin vuoden verran, koska kohde oli työmaa-aluetta pitkälle syksyyn 2024 asti. Olemme erittäin tyytyväisiä teoskokonaisuuteen ja sen monipuolisuuteen. On hienoa saada taas taidetta esille Finlandia-taloon kokijoiden iloksi”, sanoo teosten valinnasta vastannut HAMin kuraattori Kati Nenonen.
HAM Helsingin taidemuseon ja Finlandia-talon yhteistyö on jatkunut jo pitkään. Kati Nenonen on vastannut talon taideteosten valinnasta vuodesta 2009 eteenpäin ja kokenut monta talon uudistusta. Hän vastasi myös 3 vuotta kestäneen remontin ajaksi Töölönlahdelle nousseen Pikku-Finlandian taideteosten valinnasta ja ripustuksen suunnittelusta. Pikku-Finlandiassa esillä olevat teokset ovat paikoillaan vuoden 2025 loppuun saakka.
Kimmo Schroderuksen taideteos Entertainer’s Day Off taiteilijan työhuoneella. Kuva: Kimmo Schroderus
Kimmo Schroderuksen viisimetrinen veistos asettuu Finlandia-talon uudelle terassille
Finlandia-taloon tilattiin perusparannuksen yhteydessä uusi julkinen taideteos kuvanveistäjä Kimmo Schroderukselta. Entertainer’s Day Off (Viihdyttäjän vapaapäivä) asettuu osaksi pohjoispäädyn terassia, joka aukeaa nyt yleisölle ensi kertaa. Viisimetrinen, haponkestävästä teräksestä toteutettu ihmishahmo on kuin paikalle päätynyt Finlandia-talon kävijä, joka katselee kaiteen yli Töölönlahden maisemaa. Hahmon lähtökohtina olivat muun muassa matkailijat, juhlijat, esiintyjät, Harlekiini- ja Pierrot-hahmot, urheilujoukkueiden maskotit ja muoti.
”Ehkäpä hahmo on Finlandia-talon esiintyjä, jonka työpäivä on päättynyt ja nyt hän ihmettelee, mitä oikein haluaisi tehdä vapaudellaan”, taiteilija kuvailee. ”Lopputuloksen pitää olla mahdollisimman monipuolisten tulkintojen ja assosiaatioiden mahdollistaja. Teokseeni olen tyytyväinen silloin, jos en itsekään tiedä, mistä loppujen lopuksi oikeastaan on kyse. Halusin veistoksen olevan iloinen, mutta rauhallisella ja määrittelemättömällä tavalla myös surumielinen. Lisäksi halusin veistokseen sisältyvän absurdiutta ja muotojen liioittelua. Taideteos saa olla hassu, tai omituinen, jopa hönö, mutta kliseinen, tai kitsch se ei saa olla.”
Teoksen selkeää perusmuotoa elävöittävät runsaat yksityiskohdat, jossa valo leikkii. Voimakkaassa päivänvalossa veistoksen pinta on täynnä kirkkaita heijastuksia, hämärään aikaan taas pienikin lisävalo riittää nostamaan pinnan erilaisia muotoja esiin.
Kimmo Schroderus (s. 1970) on tunnettu monipuolisena taiteilijana, jonka muotokieli ulottuu abstraktista esittävään. Häneltä on Finlandia-talossa myös aiempi teos, Risteys vuodelta 2011. Schroderus on toteuttanut useita julkisia taideteoksia eri puolille Suomea, mm. Kuru-veistoksen Helsingin Itäkeskukseen. Hän sai Ars Fennica -palkinnon 2004.
Teoksen rahoituksen on mahdollistanut taiteen prosenttiperiaate, jota Helsingin kaupunki noudattaa: kaupungin rakentamishankkeiden budjetista varataan osuus taiteelle, jota HAM Helsingin taidemuseo kuratoi ja joka liitetään HAMin hallinnoimaan kaupungin taidekokoelmaan.
