Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 14.04.2025

Sara Hildénin taidemuseon kesänäyttely avaa näkymiä suomalaisen kuvataiteen ilmiöihin - Mukana Suomen eturivin taiteilijoita 1900-luvun alusta tähän päivään

12. kesäkuuta avautuva näyttely Alusta alkaen valottaa suomalaisen taiteen kehityskulkuja, taiteilijoita ja teemoja 1900-luvun alkupuolelta tähän päivään Sara Hildénin Säätiön kokoelmateosten kautta.

Kuvassa on yläosassa sinistä taivasta ja alla merta, joss on vihreitä lumpeen lehtiä ja alta sinistä vettä.

Kimmo Kaivanto, Kun meri kuolee II, 1973. Sara Hildénin Säätiön kokoelma. Kuva: Jussi Koivunen

 

Alusta alkaen avaa näkymiä suomalaisen kuvataiteen muutoksiin ja esityskeinojen monipuolistumiseen. Näyttelyssä tutustutaan muun muassa seuraaviin kuvataiteen ilmiöihin: 1950-luvulla merkittäväksi suuntaukseksi nousseeseen geometriseen abstraktioon, 1960-luvun alun vapaamuotoiseen informalismiin ja sen luontotuntemusten kuvauksiin sekä 1960–70-luvun realistisiin suuntauksiin, joihin sisältyi myös kantaaottavia aiheita.

2000-luvun taidetta lähestytään näyttelyssä teemoittain. Mukana on luontoon ja ympäristöön liittyvä teoskokonaisuus, elämän rajallisuuteen ja synkempiin sävyihin johdatteleva aihekokonaisuus sekä läpikuultavuuden tematiikalle koostettu maalausten ja veistosten ryhmä. Näyttelyssä nähdään myös kokoelmaan vastikään hankittuja teoksia.

Näyttelyssä on mukana maamme kuvataiteen ikonisimpia teoksia kuten Tyko Sallisen hurmoshenkinen kansankuvaus Hihhulit (1918), Helene Schjerfbeckin myöhäiskauden herkkä Pukukuva (1938) ja Kimmo Kaivannon tunnettu merkkiteos Kun meri kuolee II (1973).

 

Kuvassa on teos, jossa on istuva tyttö vaaleassa puvussa. Taustalla on vihertävää ja vaaleanpunainen sekä valkoinen allasmainen elementti.

Helene Schjerfbeck, Pukukuva, 1938. Öljy kankaalle, 95 x 67,5 cm. Sara Hildénin Säätiön kokoelma. Kuva: Jussi Koivunen

 

"Kun riittävän mielenkiintoinen ja ennen kaikkea korkeatasoinen teos tuli näköpiiriin, Sara Hildénillä oli valmiutta hyvin nopeiden ja myös rohkeiden päätösten tekoon. Näin hän hankki omistukseensa muun muassa merkittävän 1960–1970-lukujen kantaaottavan taiteen kokonaisuuden. Hän ei myöskään vierastanut kineettisiä teoksia tai vaikkapa vaikeana pidettyä käsitteellistä taidetta", kokoelmapäällikkö Maria Laine luonnehtii.

Edellä mainittujen lisäksi näyttelyssä nähdään teoksia  muun muassa seuraavilta taiteilijoilta: Martti Aiha, Göran Augustson, Juhana Blomstedt, Kari Cavén, Carolus Enckell, Erik Enroth, Mauri Favén, Susanne Gottberg, Kaisaleena Halinen, Juhani Harri, Mauno Hartman, Jussi Heikkilä, Timo Heino, Reino Hietanen, Kari Jylhä, Kaarina Kaikkonen, Ahti Lavonen, Kauko Lehtinen, Leena Luostarinen, Elina Merenmies, Jukka Mäkelä, Marika Mäkelä, Otto Mäkilä, Paul Osipow, Laila Pullinen, Kimmo Pyykkö, Vesa-Pekka Rannikko, Ulla Rantanen, Essi Renvall, Arvo Siikamäki, Antti Tanttu, Kain Tapper, Toni R. Toivonen, Marianna Uutinen ja Hannu Väisänen.

Sara Hildén (1905–1993) aloitti taidekeräilynsä kotimaisen taiteen parista. Jo 1900-luvun puolivälissä hän hankki omistukseensa merkittävän kotimaisen taiteen kokoelman keräämällä runsaslukuisen kokonaisuuden puolisonsa Erik Enrothin (1917–1975) taidetta. Myöhemmin keräily laajeni käsittämään laajasti myös muiden kotimaisten taiteilijoiden teoksia ja ulkomaista taidetta. Tänä päivänä Sara Hildénin Säätiön kokoelmaan kuuluu yli 6 400 taideteosta. Kotimaisen taiteen kokoelmaan lukeutuu lähes 5 500 teosta yli 300 taiteilijalta, ja sitä kartutetaan edelleen aktiivisesti.

Näyttely Alusta alkaen on jatkoa Sara Hildénin taidemuseon kevään 2024 näyttelylle Vihreän puun punaiset linnut, joka johdatti ulkomaisen kokoelman keskeisiin teoksiin. Näyttelyä täydentää Café Saraan sijoittuva Rut Brykin (1916–1999) taidekeramiikan pienoisnäyttely.

Alusta alkaen – Teoksia Sara Hildénin Säätiön kotimaisesta kokoelmasta 12.6.–31.8.2025

https://www.sarahildenintaidemuseo.fi/