Serlachius Pääkonttori avautuu uudistuneena 15.6. Uusi perusnäyttely Mesenaatit kertoo Serlachiuksista taiteen tukijoina ja Mäntän ihanneyhteiskunnan rakentajina. Sijansa saavat myös nostalgiset Serla-tuotteet sekä vaihtuvat taidenäyttelyt.
Serla-mainos 1960-luvulta, osa mainoksesta. Kuva: Serlachiuksen kuva-arkisto
Serlachius Pääkonttorin valtaavat kesäkuusta lähtien uusi pysyvä näyttely Mesenaatit, Riiko Sakkisen Los moimoi de Fuengirola sekä suomalaisten nykytaiteilijoiden Kiitoskirjeitä. Maalämpöremontin läpikäynyt arvorakennus henkii edelleen patruuna-ajan tunnelmaa. Uusi koko perheen elämystila Metsän maailma tuo esille metsän ja taiteen – Serlachiuksen tarinan ytimen.
Teollisuuden ja taiteen liitto
Mitä yhteistä oli Firenzen Mediceillä, Yhdysvaltain Rockefellereillä ja Mäntän Serlachiuksilla? He kaikki toimivat aktiivisesti oman aikansa taiteen tukijoina. Mesenaatit-näyttely kertoo Serlachiuksen taidekokoelman syntytarinan ja avaa mesenaattitoiminnan laajempaa historiaa.
G. A. Serlachius (1830–1901) näki liikemiesten sijoittavan rahojaan taiteeseen, otti mallia ja löysi suomalaiset tulevaisuuden lupaukset Akseli Gallen-Kallelan ja Emil Wikströmin. Gallen-Kallelan teoksia onkin Serlachiuksen taidekokoelmassa yli kaksisataa.
Yhtiön perustajan veljenpoika Gösta Serlachius (1876–1942) jatkoi suomalaisten taiteilijoiden tukemista monin eri tavoin. Hän osti teoksia suoraan mm. Helene Schjerfbeckiltä, jonka ilmaisu viehätti vuorineuvosta.
”Oli aika tehdä näyttely Serlachiuksista mesenaatteina, sillä koko taidesäätiö ja toimintamme pohjautuu siihen. Kerrommehan sen tarinan ensimmäisenä myös kävijöillemme”, Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen toteaa.
Serlachius Pääkonttori. Kuva: Serlachius/Sampo Linkoneva
Ihanneyhteiskuntaa rakentamassa
Muiden teollisuuspaikkakuntien tapaan Mäntässäkin Serlachius-yhtiö vastasi työväen tärkeistä palveluista kuten sairaanhoidosta, sosiaalihuollosta, asunnoista ja koulutuksesta ennen kuin yhteiskunta alkoi ottaa niistä vastuuta.
Vapaa-ajantoiminnastakin oli huolehdittava, esimerkiksi toimihenkilöiden Mänttään houkuttelemiseksi. Komea Tennispaviljonki rakennutettiin 1950-luvulla palvelemaan yhtiön ylempää virkailijakuntaa.
Mäntästä muodostui paperiteollisuuden myötä vauras pieni teollisuusyhteisö. Paikkakuntaa esiteltiin 1950–60-luvuilla kotimaisille ja ulkomaisille vieraille suomalaisena ihanneyhteisönä. Ulkoministeri Virolaisen ja Intian pääministeri Nehrun vierailu 1957 ei ollut ainoa laatuaan.
Serlaa sen olla pitää!
Kukapa ei olisi kuullut lausetta: Serlaa sen olla pitää! Serlachiuksen valmistamia tuotteita myytiin kotimaahan ja ulkomaille useilla eri nimillä. Näitä olivat mm. The Best Hygienic Toilet Paper, Mänttä ja Paras.
Serla-tuotemerkki syntyi 1960-luvulla, kun G. A. Serlachius -yhtiö aloitti pehmeän WC-paperin valmistamisen Mäntässä Euroopan tehokkaimmalla kreppipaperikoneella. Yhtiön lanseeraama Serla-tuotesarja valtasi markkinat tutun piirrostytön avittamana.
Serla elää edelleen Mäntän tehtaiden pehmopapereissa. Mesenaatit-näyttely esittelee Serlachius-yhtiön tunnettuja tuotteita ja niiden uraauurtavaa markkinointia.
Nykytaidetta galleriatiloissa
Serlachius haluaa rikkoa perinteisen museotoiminnan rajoja. Uudistuva Pääkonttori sisältääkin sekä taidetta että historiaa. Kiitoskirjeitä-näyttely muodostuu ketjusta, jossa taiteilijat ovat valinneet heihin vaikutuksen tehneen teoksen ja lähettävät kiitoksen sen tekijälle. Tämä puolestaan valitsee uuden teoksen ja lähettää kiitosviestin.
https://serlachius.fi/n%C3%A4yttely/kiitoskirjeita/
Espanjassa yli kaksikymmentä vuotta asunut taiteilija Riiko Sakkinen on tutkinut Espanjan Aurinkorannikolle Fuengirolaan muodostunutta suomalaisyhteisöä. Hänen näyttelynsä Los moimoi de Fuengirola nähdään Pääkonttorin auditoriossa.
https://serlachius.fi/n%C3%A4yttely/los-moimoi-de-fuengirola/
