Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 15.10.2019

Suomen kansallismuseo uuden Musiikkimuseon kumppanina tallentamassa suomalaisen musiikin historiaa

 

 

Musiikkimuseo Fame esittelee suomalaisen musiikin historiaa 1890-luvulta tähän päivään asti: tekijöitä, taiteilijoita, taustavaikuttajia ja musiikin ympärille rakentunutta kulttuuria. Suomen kansallismuseo toimii Musiikkimuseon yhteiskunnallisena pääkumppanina museotoiminnan suunnittelun tukena, näyttelyteknisenä konsultoijana sekä esineistön kartuttamisessa.

 

Kuvassa on Reino Helsimaan kitara, jossa on kannessa runsaati nimikirjoituksia.

Reino Helismaan kitara, jonka on Kansallismuseolle lahjoittanut hänen poikansa Markku Helismaa, on esillä Musiikkimuseo Famessa. Reino Helismaa osti kitaran Helsingistä, Fazerin musiikkikaupasta, vuonna 1942 ollessaan lomalla sotaväestä. Nimikirjoituksia kitaraan alkoi kertyä viimeistään vuonna 1947. Kitaraan on merkitty päivämäärä 14.2.1947 Siiri Angerkosken nimen alle. Nimikirjoituksia on kerääntynyt kitaran kaikukopan etupuoli kokonaan täyteen ja muutamia myös kaikukopan takapuolelle. Nimikirjoituksensa ovat jättäneet lukuisat tunnetut viihdetaiteilijat. Kuva: Ilari Järvinen/Museovirasto

 

Kansallismuseolla on entuudestaan kokoelmissaan runsaasti musiikkikulttuurin esineistöä, joista osa tulee nyt ja jatkossa esille myös Musiikkimuseon näyttelyihin. Osa näyttelyihin yksityishenkilöiltä tai yhteisöiltä lainaksi tulevista näyttelyesineistä puolestaan voi aikanaan jatkaa matkaansa Suomen kansallismuseon valtiollisiin kokoelmiin, sillä Fame ei kerää omia kokoelmia.

”Suomalainen musiikki on keskeisellä tavalla rakentanut kansallista identiteettiämme ja myös Suomi-kuvaa maailmalla. Musiikki liittyy moni tavoin ihmisten elämään – arkeen ja juhlaan. Kansallismuseon tehtävänä on tallentaa kansallista kulttuuriperintöämme, ja musiikillinen kulttuuriperintö kuuluu olennaisesti tähän kokonaisuuteen”, toteaa Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila.

Yhteistyö Musiikkimuseon kanssa on Kansallismuseolle uudenlaista kokoelmatyötä, sillä Musiikkimuseon verkosto ulottuu laajalti sellaisten musiikkitoimijoiden yhteisöihin, joita Kansallismuseo ei muuten tavoittaisi.

”Suomessa on lukuisia eri tahoja, jotka jo tallentavat musiikkialan perintöä. Kansallismuseon ja Musiikkimuseon verkostojen yhteistyössä on tärkeää huomioida, että tallennamme erityisesti sellaisia musiikkiperinnön osia, jotka saattaisivat muuten jäädä tallentamatta”, kertoo amanuenssi Leena Furu-Kallio Suomen kansallismuseosta.

Tällä viikolla avautuvassa Musiikkimuseo Famessa näyttelykokonaisuus muodostuu Hall of Fame -henkilögalleriasta, vaihtuvista esinenäyttelyistä sekä nykyteknologialla tuotetuista video- ja virtuaaliesityksistä. Tietosisällön lisäksi teknologia mahdollistaa vahvan kokemuksellisen vuorovaikutuksen monipuolisen musiikin parissa.