Taideyliopisto lausui 14.10.2024 valtioneuvoston kulttuuripoliittisen selonteon luonnoksesta, jossa ehdotetaan 2040-luvulle ulottuvaa kulttuuripoliittista tavoitetilaa. Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén pitää kulttuuripoliittisen selonteon visiota ja tavoitteita ratkaisevan tärkeinä Suomen tulevaisuuden kannalta. Hänen mukaansa on pidettävä kiinni siitä Orpon hallitusohjelmaankin kirjatusta tavoitteesta, että kulttuuri- ja luoville aloille luodaan oma kasvustrategia.
Kaarlo Hildén. Kuva: Veikko Kähkönen/Taideyliopisto
Taideyliopiston mielestä kulttuuripoliittisessa selonteossa esitetty tavoitetila vuodelle 2040 on realistinen, mutta vaatii päättäväisiä toimenpiteitä.
“Kulttuuri täytyy nähdä keskeisenä osana kansallista strategiaa monilla eri politiikan sektoreilla", Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén toteaa. Selontekoa valmistelevaan työryhmään kuuluneen Hildénin mukaan pitkäjänteisellä ja tavoitteellisella kulttuuripolitiikalla voidaan vaikuttaa paitsi hyvinvointiin, osallisuuteen ja yhteiskuntakehitykseen, myös talouteen ja elinkeinorakenteen uudistumiseen.
Kulttuuripolitiikkaa on kehitettävä taiteen ja kulttuurin tutkimusnäyttö edellä
Kulttuuripoliittisessa selonteossa esitetyt neljä tavoitetta (1. Kulttuuri on muutosvoima, 2. Kulttuurin tekijät ja sisällöt avainasemassa, 3. Kulttuuri on jokaisenoikeus sekä 4. Kansainvälinen vaikuttavuus syntyy kulttuurista) ovat Hildénin mukaan linjassa Taideyliopiston oman vision kanssa. Hän korostaa, että taide- ja kulttuurialan ammattilaisten osaamista ja roolia tulee hyödyntää nykyistä laajemmin.
"Meidän on tarjottava tukea sille, että alan ammattilaiset kykenevät luomaan ratkaisuja alan haasteisiin ja osaavat hyödyntää eritystä osaamistaan nykyistä monipuolisemmin ja vaikuttavammin, myös taidealan ulkopuolella.", Hildén sanoo.
Hildén näkee erityisen tärkeänä sen, että kulttuuripolitiikkaa kehitetään tieto- ja tutkimusperustaisesti. Alaa koskevien päätösten ja alan kehittämisen tukena on käytettävä tutkimustietoa.
"Esimerkiksi kulttuurin vaikuttavuuteen, kulttuuripolitiikkaan ja taidekasvatukseen liittyvää tutkimusta tarvitaan, jotta voimme tehdä valistuneita päätöksiä ja varmistaa, että ala kehittyy kestävällä tavalla", hän toteaa.
Orpon hallitusohjelmassa luvattu kulttuuri- ja luovien alojen kasvustrategia on toteutettava viipymättä
Kulttuuri- ja luovat alat ovat yksi Euroopan nopeimmin kasvavista teollisuudenaloista, mutta Suomessa kehitys on jäänyt jälkeen verrokkimaista. Rehtori Hildén painottaa, että kulttuurialan uudistaminen ja kehityksen tukeminen ovat ratkaisevan tärkeitä Suomen kansalliselle kilpailukyvylle.
"Meidän on tartuttava alan kehittymismahdollisuuksiin ja luotava luovien alojen kasvustrategia, joka yhdistää alan toimijat, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin. Kasvustrategiaa on kaavailtu jo Orpon hallitusohjelmassa, mutta vielä ei ole nähty konkreettisia toimenpiteitä asian edistämiseksi", hän sanoo.
Lopuksi Hildén toteaa, että selonteon toimenpiteet luovat perustan kulttuurialan tulevaisuudelle.
"Kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteet on otettava vakavasti. Kyse ei ole vain kulttuurin itseisarvosta, vaan siitä, miten luomme edellytyksiä arvokkaalle ja merkitykselliselle elämälle, myönteiselle yhteiskuntakehitykselle ja kestävälle taloudelle. Kulttuuri muodostaa sen henkisen pääoman, jonka varaan Suomen tulevaisuusnäkymät rakentuvat.”
Taustaa
Kulttuuripoliittisen selonteon laatiminen sisältyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan (2023). Sidosryhmien osallistaminen toteutui selonteon valmistelun ajan marraskuusta 2023 kesäkuuhun 2024 seminaarien, tapahtumien, aluekierrosten, kyselyiden ja kampanjoiden kautta. Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén oli mukana kulttuuripoliittista selontekoa valmistelevassa työryhmässä.
Lue Taideyliopiston lausunto kokonaisuudessaan lausuntopalvelu.fi-sivustolla:
