Leelo Tungalin omakohtaisiin muistoihin perustuva Toveri lapsi – Vielä yksi kertomus onnellisesta lapsuudesta on kuvaus pienen tytön elämästä Neuvosto-Virossa 1950-luvun alussa. Romaanin alussa tuntemattomat miehet tunkeutuvat kotiin ja vievät äidin mennessään. Yksinhuoltajaksi jäävä isä ja muut aikuiset yrittävät pitää lapsen käsittämättömien tapahtumien ulkopuolella, mutta tyttö näkee ja kuulee paljon ymmärtäen asiat omalla tavallaan.
Osa kansikuvasta. Kuva: Arktinen Banaani
Lapsen logiikalla pikku-Leelo arvelee äidin pois viemisen johtuneen siitä, että hän on ollut tuhma lapsi ja yrittää tulla kiltimmäksi, jotta äiti saataisiin takaisin. Äidin paluuseen kuluu kuitenkin paljon odotettua kauemmin.
Synkistä ajoista huolimatta kirjan perustunnelma on valoisa. Lapsen mielikuvituksesta syntyy humoristisia käänteitä. Tytön viatonta ajatusmaailmaa vasten tilanteet, joihin virolaiset neuvostovallan muottiin pakotettuina joutuivat, näyttävät erityisen absurdeilta. Lapsen sielunelämän herkkävaistoisena tuntijana Tungal kertoo hienon yleispätevän tarinan alle kouluikäisen maailmasta, jossa onnen edellytykset ovat toiset kuin aikuisten monimutkaisissa järjestelmissä. Se on myös eräs vastaus keskusteluun, oliko neuvostoaikaan mahdollista elää onnellinen lapsuus.
Toveri lapsi (Seltsimees laps) ilmestyi Virossa vuonna 2008 ja on saanut myöhemmin kaksi jatko-osaa. Trilogiaan perustuva elokuva valittiin Virossa vuoden 2018 parhaaksi, ja se on saanut useita kansainvälisiä palkintoja.
Leelo Tungal (s. 1947) kuuluu Viron arvostetuimpiin kirjailijoihin, runoilijoihin ja laulunsanoittajiin. Hän on pitkäaikainen lastenlehden päätoimittaja, joka tunnetaan myös laajasta lastenkirjatuotannostaan.
