Harvinaisia teoksia 1500-luvulta on nähtävissä aikansa suurelta mestarilta Jacopo Bassanolta Sinebrychoffin taidemuseossa. Taiturillinen eläinten sekä valon ja värin kuvaaja loi uuden maalaustaiteen lajin, jonka myötä menestys oli taattu. Kansallisgallerian kokoelmaan kuuluvien Bassanon teosten materiaalitutkimus paljasti uusia löytöjä.
Jacopo Bassano (n. 1515–1592): Nukkuva paimen, n. 1568. Kuva: Szépművészeti Múzeum/ Museum of Fine Arts, Budapest,2023
Sinebrychoffin taidemuseossa on esillä italialaisen renessanssimestarin taidetta 1500-luvulta. Museon tuottama Jacopo Bassanon (n. 1515–1592) monografinen näyttely esittelee taiteilijan teoksia ensimmäistä kertaa Euroopassa Italian ulkopuolella. Jacopo Bassano kuuluu Venetsian renessanssin merkittävimpiin edustajiin yhdessä suurten aikalaistensa Tizianin, Jacopo Tintoretton ja Paolo Veronesen kanssa, vaikkakaan hän ei ole suuren yleisön keskuudessa yhtä tunnettu.
”Esittelemme tämän omaperäisen mestarin nimenomaan sellaisten teosten kautta, jotka tekivät hänestä suositun omana aikanaan. Aikalaiskriitikot ylistivät hänen töitään ja teoksilla oli markkinoilla kova kysyntä”, museonjohtaja Kirsi Eskelinen sanoo.
Näyttelyssä esillä olevat teokset ajoittuvat 1550–1570 luvuille. Laajan kansainvälisen yhteistyön ansiosta näyttelyssä nähdään yhteensä 34 Bassanon teosta. Osa teoksista ei ole koskaan aiemmin ollut esillä Jacopo Bassanon monografisessa näyttelyssä. Mukana on myös erittäin harvinaisia väriliituluonnoksia, jotka on saatu lainaan Louvresta ja Gallerie degli Uffizista. Näyttelyn muita yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Gallerie dell’Accademia, Galleria Borghese ja Museo Civico di Bassano del Grappa Italiasta sekä Wienin Kunsthistorisches Museum.
Näyttelyn englanninkieliseen julkaisuun Jacopo Bassano – Renaissance Painter of Venetian Country Life ovat kirjoittaneet johtavat Bassano-tutkijat. Näyttelyn kuraattorit ovat Jacopo Bassanoon erikoistuneet tutkijat FT Kirsi Eskelinen ja Dr. Claudia Caramanna.
Jacopo Bassano (n. 1515–1592), Lammas ja karitsa, jälkeen 1576, Galleria Borghese, Rome. Kuva: Galleria Borghese / Mauro Coen
Uudistaja ja eläinten taitava kuvaaja
Jacopo Bassano loi uuden maalaustaiteen lajin, jota kutsutaan raamatulliseksi pastoraalimaalaukseksi. Näissä 1560-luvun teoksissa kuvataan Raamatun tapahtumia idyllisessä maalaismaisemassa. Teosten keskeisenä elementtinä ovat eläimet ja paimenet. Maisemana taustalla siintää Jacopon kotiseudun vuori Monte Grappa. 1570-luvun kuluessa arkielämän yksityiskohtien kuvaaminen teoksissa korostui niin, että raamatullista aihetta on vaikea havaita tai tunnistaa.
”Maalauksissa keskeistä oli maisema, jonka täyttivät maalaiset, heidän eläimensä ja arjen askareet. Erityisesti eläimet ovat näytteitä Jacopon mestarillisesta maalaustaidosta ja ne toimivat ikään kuin hänen signeerauksenaan”, Eskelinen kertoo.
Bassanon työhuoneen menestys kasvoi raamatullisten pastoraalimaalausten myötä. Työhuoneen tuotanto oli tarkkaan organisoitua ja tehokasta suuren kysynnän kattamiseksi. Maalauksissa käytettiin samoja sommitelmia sekä asento- ja figuuriaiheita. Maalausten koot noudattivat tilaajien suosimia standardikokoja. Suosituimpia aiheita olivat raamatullisaiheiset pastoraalit ja erilaiset maalaussarjat, kuten neljää vuodenaikaa kuvaavat teokset.
Bassanon menestynyt perheyritys tavoitti Euroopan hovit ja tavallisen kansan
Jacopo Bassano työskenteli isänsä Francesco il Vecchion (noin 1470/1475–1539) perustamassa työhuoneessa, joka sijaitsi Venetsian kaupunkivaltion mantereenpuoleisella reuna-alueella Bassanossa. Jacopoa kutsutaankin kotikaupunkinsa mukaan Bassanoksi. Hän ryhtyi johtamaan työhuonetta isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1539. Bassanon työhuone oli perinteiseen venetsialaiseen tapaan perheyritys, jossa Jacopon apuna työskentelivät myös hänen neljä poikaansa Francesco (1549–1592), Leandro (1557–1622), Giambattista (1553–1613) ja Gerolamo (1566–1621).
Neitsyt Maria, Jeesus-lapsi, Johannes Kastaja ja Pyhä Antonius Apotti, n. 1561–62 Kansallisgalleria, Sinebrychoffin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen
Työhuone menestyi Jacopon johdolla ja siellä tuotettiin perinteisten maalausten lisäksi freskoja, alttarimaalauksia, muotokuvia ja erilaisia koristemaalauksia. Työhuone sijaitsi kaukana taiteen keskuksesta Venetsiasta, minkä vuoksi sen tuotanto oli varsin monipuolista toisin kuin suurten mestareiden työhuoneissa Venetsiassa, joissa keskityttiin pelkkiin maalauksiin. Bassanon työhuoneen yksi neljästä tilikirjasta Libro secondo on säilynyt tähän päivään asti ja sen ansiosta tunnetaan hyvin työhuoneen tuotantoa ja tilaajakuntaa. Tilikirjan avulla on voitu myös ajoittaa tarkasti Jacopon teoksia.
Jacopo Bassano oli työhuoneen mestari, jonka kädenjälkeä hänen poikansa jäljittelivät yksityiskohtaisesti. Pojat oppivat toistamaan isänsä suosituimpia kuva-aiheita ja niistä tehtiin useita eri versioita. Näyttelyssä on esillä myös poikien maalaamia teoksia. On vaikea erottaa Jacopon ja hänen poikiensa teoksia toisistaan, eikä se myöskään ollut pyrkimyksenä, vaan työhuone nimenomaan tavoitteli yhtenäistä tyyliä. Jacopo maalasi lukuisia teoksia yhdessä poikiensa kanssa.
”Vaikuttaa siltä, että Jacopo tietoisesti myös edisti poikiensa taiteellista uraa signeeraamalla yhdessä poikien kanssa heidän ensimmäiset tärkeät tilaustyönsä. Mestarin signeeraus takasi maalausten laadun ja samalla Jacopo esitteli heidät oman työnsä jatkajina”, Eskelinen kertoo.
Bassanon nimi tuli tunnetuksi myös ulkomailla, Euroopan hoveissa asti. Sekä yläluokka että tavallinen kansa kuuluivat työhuoneen asiakkaisiin. Bassanojen työhuoneen toiminta jatkui keskeytyksettä vuoteen 1654, jolloin Jacopon tyttärenpoika ja työn jatkaja Jacopo Apollonio kuoli.
Materiaalitutkimus paljasti sinisen värin
Näyttelyn lähtökohtana on toiminut Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmiin kuuluvat kaksi Jacopo Bassanon maalausta Neitsyt Maria, Jeesus-lapsi, Johannes kastaja ja Pyhä Antonius Apotti ((n. 1561–62) ja Johannes Kastaja kerää kukkia vanhemmilleen (n.1559–1560). Näitä kahta teosta on nyt näyttelyn myötä tutkittu enemmän. Kansallisgallerian konservaattori Suvi Kervinen konservoi Neitsyt Maria, Jeesus-lapsi, Johannes kastaja ja Pyhä Antonius Apotti -teoksen näyttelyä varten.
”Kyseessä on hienoin Suomesta löytyvä italialainen renessanssimaalaus. Teoksella on myös erittäin jännittävä provenienssi, sillä teos on kuulunut Ranskan Bourbon-sukuiselle kuninkaalle, mikä selviää maalauksen taustalla olevasta vaakunasta”, Eskelinen sanoo.
Kansallisgallerian erikoistutkija Hanne Tikkala on vastannut näiden kahden teoksen materiaalitutkimuksesta. Tikkalan tekemä tutkimus paljasti syyn Johannes Kastaja kerää kukkia vanhemmilleen -teoksen ruskeaan värimaailmaan, nimittäin teoksessa käytetty sininen väri oli haalistunut ajan kuluessa kokonaan pois. Teoksessa on käytetty sinisenä väriaineena 1500-luvulla yleisesti käytössä ollutta smalttia. Alun perin kirkkaan sinistä väriä on ollut hyvin laajasti nähtävissä teoksessa. Sen sävymaailma on siis ollut varsin erilainen, kuin mitä me nykyiset katsojat havaitsemme.
”Materiaalitutkimus on tuottanut erittäin tärkeää tietoa. Tieto sinisen värin olemassaolosta vaikuttaa myös teosten tulkintaan. Se on kansainvälisesti merkittävä löydös, sillä Jacopon käyttämiä sinisiä pigmenttejä ei ole tällä tavalla tutkittu aiemmin. Sinisen värin haalistuminen on nähtävillä myös kolmessa muussa näyttelyssä esillä olevassa teoksessa”, Eskelinen kertoo.
Kansallisgallerian kokoelmiin kuuluvan kahden Jacopo Bassanon teoksen konservointia ja materiaalitutkimusta avataan näyttelyssä tarkemmin yleisölle videon avulla. Videolla nähdään Kansallisgallerian valokuvaaja Aleks Talven tekemä digitaalinen rekonstruktiokuva Johannes Kastaja kerää kukkia vanhemmilleen -teoksesta materiaalitutkimuksen tulosten perusteella, jossa sininen väri on nähtävillä.
Näyttelyn merkittävyydestä ja yhteistyökumppaneiden sitoutuneisuudesta kertoo myös se, että lainaajamuseot Musei Civici di Vicenza, National Gallery, Prague ja Museo Civico di Bassano del Grappa ovat konservoineet tätä näyttelyä varten lainaamansa teokset.
Näyttelyn kuraattorit:
FT Kirsi Eskelinen on Sinebrychoffin taidemuseon johtaja ja Jacopo Bassanoon erikoistunut tutkija.
Dr. Claudia Caramanna on freelance-tutkija, joka on erikoistunut Jacopo Bassanoon.
Näyttelyn julkaisu:
Jacopo Bassano – Renaissance Painter of Venetian Country Life
Päätoimittaja: FT Hanna-Leena Paloposki
Kustantaja: Mercatorfonds, Yale University Press
Kirjoittajat:
Luisa Attardi, PhD, independent researcher
Alessandro Ballarin, prof. Emeritus
Claudia Caramanna, PhD, independent researcher
Kirsi Eskelinen, FT, museonjohtaja, Sinebrychoffin taidemuseo / Kansallisgalleria
Kirsi Hiltunen, johtava konservaattori, Kansallisgalleria
Suvi Kervinen, konservaattori, Kansallisgalleria
Valeria Paruzzo, PhD, university lecturer, University of Trento
Gianluca Poldi, PhD, independent researcher
Hanne Tikkala, erikoistutkija, Kansallisgalleria
Teosten lainaajat:
Gallerie dell’Accademia, Venetsia
Galleria Borghese, Rooma
Gallerie degli Uffizi, Firenze
Kunsthistorisches Museum, Wien
Liechtenstein.The Princely Collections, Vaduz–Vienna
Museo Civico di Bassano del Grappa
Musei Civici di Padova
Musei Civici di Vicenza
Musée du Louvre, Pariisi
Museum of Fine Arts, Budapest
Nasjonalmuseet for kunst, arkitektur og design, Oslo
National Gallery, Prague
The Royal Castle, Warsaw
Yksityiset lainaajat
Näyttelyn luentosarja:
12.9.2024
Dr. Claudia Caramanna: Jacopo Bassano – Renaissance Painter of Venetian Country Life
25.9.2024
Professori emeritus Altti Kuusamo: Venetsian maalaustaide renessanssin aikana
16.10.2024
Seminaari
Curator emeritus, Metropolitan Museum of Art Keith Christiansen: Valentin de Boulogne: Beyond Caravaggio
FT Kirsi Eskelinen: Jacopo Bassano´s Four Seasons series
13.11.2024
FT Kirsi Eskelinen: Jacopo Bassano – Venetsian renessanssimestari
Italian kulttuuri-instituutti on tukenut näyttelyn julkaisua.
Oy Sinebrychoff Ab tukee Sinebrychoffin taidemuseon toimintaa.
https://sinebrychoffintaidemuseo.fi/
