Liikemaailma johtajineen on harvinainen aihe näyttämöllä. Suomesta kuitenkin löytyy kerrottavaksi käänteissään lähes uskomaton yritystarina. Niin herkullinen, etteivät näytelmäkirjailija Sami Keski-Vähälä ja ohjaaja Mikko Kouki kerta kaikkiaan voineet vastustaa kiusausta tarttua siihen. Turun Kaupunginteatteri tuokin marraskuussa 2020 Päänäyttämölle merkittävän kansallisen puheenaiheen, Nokian.
Kuva: Turun kaupunginteatteri
Nokia on yritystarina ylitse muiden. Yhtiö kohosi vuonna 1998 maailman ylivoimaisesti suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi ja sen brändi oli 2000-luvun alussa yksi maailman tunnetuimmista. Vuonna 2008 Nokia oli 51 miljardin liikevaihdollaan 13 % suurempi, kuin Suomen valtion budjetti. Yhtiöllä on ollut valtava vaikutus maamme yrityskulttuuriin ja kansainvälistymiseen. Nokian tuotteet ovat käyneet jokaisen suomalaisen kädessä ja lööpit vilisseet silmissä. Lööppien takaa löytyy kuitenkin kiehtova yritysmaailma, rohkeita visionäärejä ja valtavasti opittavaa. Keski-Vähälän mukaan Nokia toi aikanaan Suomeen tuhottomasti rahaa, mutta ennen kaikkea työtä, itsetuntoa ja osaamista, jonka pohjalta kasvoi uusia yrityksiä.
"Toisaalta Nokia on haava suomalaisessa identiteetissä. Se on poikkeava tarina koko maailmankin teollisuushistoriassa, sillä Nokia oli maailmanmarkkinajohtaja, joka menetti asemansa käsittämättömän nopeasti. Nokian tarina on oire uudenlaisesta taloudesta, jossa kaikkien on kyettävä jatkuvaan muutokseen. Näytelmä tutkii, miten Nokian menestystarina syntyi – ilmaisesta huippukoulutuksesta ja rohkeasta visiosta. Näemme myös finanssikriisin jälkeisen murroksen Nokiassa. On kiinnostavaa miettiä, mistä Suomeen voisi kasvaa samanlainen menestystarina nyt”, pohtii mittavan taustatutkimuksen näytelmää varten tehnyt Keski-Vähälä.
Nokia kertoo johtamisesta
Erilaisten start up -yritysten valtakaudella Nokia-näytelmä muistuttaa kansainvälisestä menestyksestä ja innovaatioista, joihin sitkeä suomalaisyritys on yltänyt. Teatterinjohtajana vuosia toimineeseen Koukiin näytelmässä vetoaa etenkin sen maalaama kuva keskenään hyvin erilaisista johtajatyypeistä. Keskiössä ovat johtajat Jorma Ollila ja Risto Siilasmaa.
"Henkilökohtaisesti minua kiinnostavat johtajien henkilökuvat ja tällainen pienestä lähtenyt, 155-vuotias yrityskaari. Esitys näyttää myös sen, miten vaikeaa yrityksen johtaminen on. Vaikutuin hiljattain siitä, miten Lehman Brothers -teos kuvasi yrittäjien unelmien tavoittelua. Ja kun meiltä löytyy Suomesta tällainen oma burning platform -tarina yrityksestä, joka saa kaiken ja menettää melkein kaiken, niin onhan se päästävä kertomaan", Kouki kertoo.
Koolla huipputekijät
Viihdyttävän draaman taustalla ovat huipputekijät. Tässä vaiheessa on väistämättä herännyt kysymys, kenet näemme Ollilana ja Siilasmaana. Jorma Ollilan tärkätyn business-puvun vetää ylleen Taneli Mäkelä ja Risto Siilasmaana kravattiaan löysää ja hermojaan kiristää Olli Rahkonen. Kokouspöydän ääreen istuvat myös Anna Victoria Eriksson, Stefan Karlsson, Mika Kujala, Kimmo Rasila, Carl-Kristian Rundman ja Kirsi Tarvainen.
Tätä yritysjuhlaa ei voi jättää väliin, onpa osakkeenomistaja tai ei.
Kantaesitys Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä 25.11.2020.
