Hukkaputki, Hyvät herrat, Iltalypsy, YleLeaks. Poliittinen tv-satiiri on haastanut vallanpitäjiä Suomessa yli puolen vuosisadan ajan. Siitä on tullut merkittävä vallan vastavoima, mutta myös vallankäytön väline. Janne Zareff tarkastelee televisiosatiirin merkitystä uudessa teoksessaan Kuinka vallalle nauretaan.
Kuva: Gaudeamus
Noin viikon uutiset ja Noin viikon studio -ohjelmia käsikirjoittanut huumorin tutkija ja toimittaja Janne Zareff avaa Kuinka vallalle nauretaan -kirjassaan poliittisen satiirin merkitystä ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Maailmalla poliittinen satiiri voi hyvin, ja etenkin nuoremmille yleisöille siitä on muodostunut tärkeä kanava maailman seuraamiseen. Kahnaukset satiirintekijöiden ja vallanpitäjien välillä eivät silti ole mennyttä maailmaa.
”Satiiri ilmiönä on vuosikymmenien ajan mahdollistanut kahden toisilleen hyvinkin vieraalta vaikuttavan kerronnan tavan, journalismin ja komedian, kohtaamisen ja yhdistymisen”, Zareff sanoo. Monet aiheet, kuten vallan kieli, vallankäytön vääryydet ja ihmisten ulkomuodon tai luonteen pilkkaaminen, toistuvat satiirissa yhä uudelleen.
Televisiosatiiri on muuttunut viihteestä vahvaksi vallankäytön keinoksi. Satiiri katsotaan usein vallan kritiikiksi ja vastavoimaksi, mutta se voi olla myös osa vallankäyttöä, Zareff huomauttaa teoksessa. ”Satiirilla on valtaa määritellä, mitä sen yleisö pitää tärkeänä ja mistä se kokee tulleensa informoiduksi. Molemmat ovat tärkeitä seikkoja, koska ne voivat ohjata yleisön valmiutta ryhtyä tietynlaiseen yhteiskunnalliseen toimintaan.”
Satiiri voi ottaa puolia poliittisissa kiistoissa, ja huumoria on hyödynnetty myös valtiollisessa viestinnässä. Huumorin ymmärtämisen tulisikin Zareffin mukaan olla kansalaistaito ja osa medialukutaitoa, jotta ymmärtäisimme, miten meille yritetään naurun avulla puhua.
Parhaimmillaan Suomi on ollut jopa edelläkävijämaita poliittisen satiirin tuomisessa televisioon. Ensimmäiset satiirisarjat ilmestyivät jo 1960-luvulla, ja todellinen räjähdys nähtiin Hyvät herrat -ohjelman myötä 1990-luvun alussa. Jättiyleisöjä keränneistä ajankohtaissarjoista muodostui merkittävä osa aikansa yhteiskunnallista keskustelua, ja satiiri on eri muodoissaan pysynyt osana ohjelmatarjontaa. Myös sensuuritoimet saattoivat iskeä ohjelmiin.
Teoksessa Zareff kertoo myös rehellisesti poliittisen satiirin synnyttämisestä. Läpi kirjan seurataan Noin viikon uutiset -ohjelman tekoprosessia, mikä pakottaa pohtimaan esimerkiksi kritiikin kohdistamista, vitsien loukkaavuutta ja muita humoristien ikuisuuskysymyksiä.
Janne Zareff
Kuinka vallalle nauretaan. Poliittinen satiiri suomalaisessa televisiossa
Gaudeamus
